Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Tue, 28 Feb 2017 14:04:21 +0200 fi Ihme peliä, Soini ja Halla-aho http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232351-ihme-pelia-soini-ja-halla-aho <p>Perussuomalaisista on viime päivinä kuulunut kummia. Tamperelainen paikallispoliitikko ja kansanedustaja Lea Mäkipään eduskunta-avustaja Terhi Kiemunki erotettiin puolueesta &ndash;&nbsp;puolueen selityksen mukaan matkalaskujen takia.</p><p>Väkisinkin tulee mieleen, ettei todellinen syy Kiemungin erottamiselle ole vielä tullut julki.</p><p>Tamperelainen <a href="http://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/timo-soinilla-on-todella-erilainen-puolue-ja-kummallinen-tampere-ongelma-24306770/">Aamulehti pohtii </a>tänään pääkirjoituksessaan, onko Kiemungin erottaminen jonkinlainen ryhtiliike ja yrittääkö perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini nyt hallita puoluettaan hajottamalla. Tähän asti Soini on lähinnä välttänyt korostamasta puolueen kahtiajakoa SMP:n perinteen jatkajiin ja nuiviin tai halla-aholaisiin. Halla-aholaisia hän on sietänyt kannatuslukujen takia.</p><p>Suuri kuva puolueessa on se, että julkinen valtataistelu roikkuu ilmassa. Kuvaa vahvistaa tamperelaiskansanedustaja Tiina Elovaaran&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/3-9483290">näkemys</a> siitä, että puolue hakee nyt linjaansa.</p><p>Erikoista on kuitenkin, että taistelun molemmat osapuolet, puheenjohtaja Soini ja europarlamentaarikko Jussi Halla-aho, antavat odotuttaa ilmoituksiaan kisaan lähdöstä. Nyt odotetaan kumpi avaa pelin ja paljastaa korttinsa ensimmäisenä.</p><p>Linjataistelu kaksikon välillä on kuplinut pinnan alla jo vuosikausien ajan. Soini ja Halla-aho ovat sietäneet toisiaan vain olosuhteiden pakosta. Kuten <a href="http://www.halla-aho.com/scripta/muutama_sana_eurovaaleista.html">Halla-aho on itsekin todennut</a>, hänellä ja Soinilla ei juuri ole yhteistä äänestäjäkuntaa.</p><p>Kun lähtökohta on tämä, varsinaisesta puheenjohtajataistosta voi tulla hyvinkin henkilöön menevä, kun vuosien patoumat purkautuvat.</p><p>Halla-aho on sanonut &rdquo;hyvin todennäköisesti&rdquo; lähtevänsä ehdolle puheenjohtajaksi. Hänen päätöksensä ei kuulemma riipu Soinin ratkaisusta. Virallista ilmoitusta ehdokkuudesta ei kuitenkaan ole toistaiseksi kuulunut.</p><p>Soini taas jahkailee oman ratkaisunsa kanssa, ja vielä julkisesti. Hän ilmoittaa päätöksensä &rdquo;kevään korvalla&rdquo;, mutta on jo ehtinyt useaan otteeseen julkisuudessa pyöritellä vaihtoehtojaan. Viimeksi hän pohdiskeli eilen <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005106099.html">Helsingin Sanomissa</a>, että olisi mukavaa välillä viettää aikaa myös perheen kanssa, ja omat vanhemmatkin alkavat olla iäkkäitä. Hän myös vihjaili olevansa &rdquo;kallellaan johonkin suuntaan&rdquo;, mutta päätös ei vielä ole niitattu.</p><p>Mitä ihmeen peliä Soini oikein pelaa? Tällainen vetkuttelu on jo ihan älytöntä.</p><p>Se on todettava, että Soini on tällä hetkellä tiukassa paikassa. Kyselyiden perusteella hänen ja Halla-ahon kannatus on lähes tasoissa.</p><p>Jos Soini nyt lopettaa puheenjohtajana, se näyttää siltä kuin hän antaisi viime tekonaan voiton avaimet käteen Halla-aholle. Toista Soinin veroista haastajaa kun ei puolueesta löydy.</p><p>Jos hän taas lähtee kisaan, on sekin riski: Soini ei varmasti halua päättää puoluejohtajan uraansa häviöön Halla-aholle.</p><p>Näyttääkin siltä, että Soini haluaa viimeiseen asti pitää kannattajansa ja jopa hallituskumppanitkin varpaillaan ja varuillaan. Niin, että kun hän viimein ilmoittaa vielä kerran haluavansa puheenjohtajaksi, mahdollisimman moni Halla-ahon vastustaja huutaa helpottuneena hoosiannaa.</p><p>Entä miksi Halla-aho kertoo todennäköisesti haastavansa Soinin ja käyttäytyy jo kuin puheenjohtajaehdokas, mutta viivyttelee virallisen ilmoituksensa kanssa? Ehkä hänkin haluaa tunnustella kannatustaan. Ehkä hän sittenkin odottaa Soinin ratkaisua, vaikka muuta väittääkin. Ehkä hän ei lähde häviämään.</p><p>Mielikuvaa vahvistaa se, että jo ennen kuin kisa on virallisesti alkanutkaan, Terhi Kiemunki ja kumppanit <a href="https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10154948542715900&amp;set=a.10151200130295900.477843.753335899&amp;type=3&amp;theater">huutavat jo &rdquo;mestaria&rdquo; lavalle</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaisista on viime päivinä kuulunut kummia. Tamperelainen paikallispoliitikko ja kansanedustaja Lea Mäkipään eduskunta-avustaja Terhi Kiemunki erotettiin puolueesta – puolueen selityksen mukaan matkalaskujen takia.

Väkisinkin tulee mieleen, ettei todellinen syy Kiemungin erottamiselle ole vielä tullut julki.

Tamperelainen Aamulehti pohtii tänään pääkirjoituksessaan, onko Kiemungin erottaminen jonkinlainen ryhtiliike ja yrittääkö perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini nyt hallita puoluettaan hajottamalla. Tähän asti Soini on lähinnä välttänyt korostamasta puolueen kahtiajakoa SMP:n perinteen jatkajiin ja nuiviin tai halla-aholaisiin. Halla-aholaisia hän on sietänyt kannatuslukujen takia.

Suuri kuva puolueessa on se, että julkinen valtataistelu roikkuu ilmassa. Kuvaa vahvistaa tamperelaiskansanedustaja Tiina Elovaaran näkemys siitä, että puolue hakee nyt linjaansa.

Erikoista on kuitenkin, että taistelun molemmat osapuolet, puheenjohtaja Soini ja europarlamentaarikko Jussi Halla-aho, antavat odotuttaa ilmoituksiaan kisaan lähdöstä. Nyt odotetaan kumpi avaa pelin ja paljastaa korttinsa ensimmäisenä.

Linjataistelu kaksikon välillä on kuplinut pinnan alla jo vuosikausien ajan. Soini ja Halla-aho ovat sietäneet toisiaan vain olosuhteiden pakosta. Kuten Halla-aho on itsekin todennut, hänellä ja Soinilla ei juuri ole yhteistä äänestäjäkuntaa.

Kun lähtökohta on tämä, varsinaisesta puheenjohtajataistosta voi tulla hyvinkin henkilöön menevä, kun vuosien patoumat purkautuvat.

Halla-aho on sanonut ”hyvin todennäköisesti” lähtevänsä ehdolle puheenjohtajaksi. Hänen päätöksensä ei kuulemma riipu Soinin ratkaisusta. Virallista ilmoitusta ehdokkuudesta ei kuitenkaan ole toistaiseksi kuulunut.

Soini taas jahkailee oman ratkaisunsa kanssa, ja vielä julkisesti. Hän ilmoittaa päätöksensä ”kevään korvalla”, mutta on jo ehtinyt useaan otteeseen julkisuudessa pyöritellä vaihtoehtojaan. Viimeksi hän pohdiskeli eilen Helsingin Sanomissa, että olisi mukavaa välillä viettää aikaa myös perheen kanssa, ja omat vanhemmatkin alkavat olla iäkkäitä. Hän myös vihjaili olevansa ”kallellaan johonkin suuntaan”, mutta päätös ei vielä ole niitattu.

Mitä ihmeen peliä Soini oikein pelaa? Tällainen vetkuttelu on jo ihan älytöntä.

Se on todettava, että Soini on tällä hetkellä tiukassa paikassa. Kyselyiden perusteella hänen ja Halla-ahon kannatus on lähes tasoissa.

Jos Soini nyt lopettaa puheenjohtajana, se näyttää siltä kuin hän antaisi viime tekonaan voiton avaimet käteen Halla-aholle. Toista Soinin veroista haastajaa kun ei puolueesta löydy.

Jos hän taas lähtee kisaan, on sekin riski: Soini ei varmasti halua päättää puoluejohtajan uraansa häviöön Halla-aholle.

Näyttääkin siltä, että Soini haluaa viimeiseen asti pitää kannattajansa ja jopa hallituskumppanitkin varpaillaan ja varuillaan. Niin, että kun hän viimein ilmoittaa vielä kerran haluavansa puheenjohtajaksi, mahdollisimman moni Halla-ahon vastustaja huutaa helpottuneena hoosiannaa.

Entä miksi Halla-aho kertoo todennäköisesti haastavansa Soinin ja käyttäytyy jo kuin puheenjohtajaehdokas, mutta viivyttelee virallisen ilmoituksensa kanssa? Ehkä hänkin haluaa tunnustella kannatustaan. Ehkä hän sittenkin odottaa Soinin ratkaisua, vaikka muuta väittääkin. Ehkä hän ei lähde häviämään.

Mielikuvaa vahvistaa se, että jo ennen kuin kisa on virallisesti alkanutkaan, Terhi Kiemunki ja kumppanit huutavat jo ”mestaria” lavalle.

]]>
45 http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232351-ihme-pelia-soini-ja-halla-aho#comments Kotimaa Jussi Halla-aho Perussuomalaiset Politiikka Timo Soini Tue, 28 Feb 2017 12:04:21 +0000 Jenni Tamminen http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232351-ihme-pelia-soini-ja-halla-aho
Soini ja ”juppikootterit” – Erikoinen farssi Sipilän hallitukselta http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231520-soini-ja-juppikootterit-erikoinen-farssi-sipilan-hallitukselta <p>Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) niittasi tänään asian, joka hallituspuolueita on viime päivinä puhuttanut: moottoripyörien ja veneiden verotus. Sipilä<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/214547-nyt-tuli-juha-sipilalta-niitti-hallitus-peruu-mopo-ja-veneverot"> ilmoitti nyt</a>, ettei kumpaakaan veroa tule.</p><p>Siis jälleen uusi perumispäätös hallitukselta, siinä ei ole mitään uutta. Erikoinen piirre asiassa on ollut hallituspuolueiden julkisuudessa käymä riita aiheesta.</p><p>Perussuomalaisia on kismittänyt, että veneveron ohella myös moottoripyörävero on tulkittu heidän ajamakseen. PS on kiistänyt tämän. Oman mausteensa soppaan toi se, että veneverolla ilakoinut perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/210802-timo-soini-korjaa-kohulausuntoaan-se-onkin-juppikootteri">korjasi kuukausikaupalla myöhemmin puhuneensa juppikoottereista (vesijeteistä) eikä juppiskoottereista</a>. Täysi farssi ottaen huomioon, että juuri tuohon lausuntoon perustui tulkinta siitä, että perussuomalaiset ajoivat moottoripyöräveroa.</p><p>PS on viime aikoina julkisuudessa sanoutunut irti moottoripyöräverosta, muttei ole suostunut kertomaan, kuka sen takana sitten on ollut.</p><p>Kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen <a href="https://twitter.com/PesosenJanne/status/831492765846536192">kuittaili eilen Twitterissä </a>suoraan Soinille veroista. Verkkouutiset kertoi, että PS:n eduskuntaryhmä ei haluaisi moottoripyöräveroa, mutta Soini haluaisi. Ja tänään pääministeri Sipilä kertoi, että nimenomaan Soinin esityksestä moottoripyöräverosta luovutaan. Tuon jälkeen perussuomalaiset kehuskeli silmiinpistävästi asialla tiedotteessaan.</p><p>Joku voisi tosissaan opettaa hallitukselle julkisuudenhallintataitoja. Sekoilu vene- ja moottoripyöräverojen kanssa on mennyt ihan farssiksi. Opposition ei ole paljoa tarvinnut huudella &ndash; hallitus on tehnyt sen ihan itse.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) niittasi tänään asian, joka hallituspuolueita on viime päivinä puhuttanut: moottoripyörien ja veneiden verotus. Sipilä ilmoitti nyt, ettei kumpaakaan veroa tule.

Siis jälleen uusi perumispäätös hallitukselta, siinä ei ole mitään uutta. Erikoinen piirre asiassa on ollut hallituspuolueiden julkisuudessa käymä riita aiheesta.

Perussuomalaisia on kismittänyt, että veneveron ohella myös moottoripyörävero on tulkittu heidän ajamakseen. PS on kiistänyt tämän. Oman mausteensa soppaan toi se, että veneverolla ilakoinut perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini korjasi kuukausikaupalla myöhemmin puhuneensa juppikoottereista (vesijeteistä) eikä juppiskoottereista. Täysi farssi ottaen huomioon, että juuri tuohon lausuntoon perustui tulkinta siitä, että perussuomalaiset ajoivat moottoripyöräveroa.

PS on viime aikoina julkisuudessa sanoutunut irti moottoripyöräverosta, muttei ole suostunut kertomaan, kuka sen takana sitten on ollut.

Kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen kuittaili eilen Twitterissä suoraan Soinille veroista. Verkkouutiset kertoi, että PS:n eduskuntaryhmä ei haluaisi moottoripyöräveroa, mutta Soini haluaisi. Ja tänään pääministeri Sipilä kertoi, että nimenomaan Soinin esityksestä moottoripyöräverosta luovutaan. Tuon jälkeen perussuomalaiset kehuskeli silmiinpistävästi asialla tiedotteessaan.

Joku voisi tosissaan opettaa hallitukselle julkisuudenhallintataitoja. Sekoilu vene- ja moottoripyöräverojen kanssa on mennyt ihan farssiksi. Opposition ei ole paljoa tarvinnut huudella – hallitus on tehnyt sen ihan itse.

]]>
42 http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231520-soini-ja-juppikootterit-erikoinen-farssi-sipilan-hallitukselta#comments Juha Sipilän hallitus Moottoripyörävero Venevero Wed, 15 Feb 2017 10:50:29 +0000 Jenni Tamminen http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231520-soini-ja-juppikootterit-erikoinen-farssi-sipilan-hallitukselta
Perussuomalaiset kokoomuksen ja EU:n vietävänä? http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231226-perussuomalaiset-kokoomuksen-ja-eun-vietavana <p>Hallituspuolue perussuomalaiset on ollut sote-uudistuksesta melko hiljaa, eikä se ole tuntunut puoluetta juuri haittaavan. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministerikin <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016103122543866_uu.shtml">totesi syksyllä</a> vain &rdquo;entä sitten&rdquo; väittämään, että puolueella ei ole ollut näkyvää roolia sote-uudistuksessa.</p><p>Ministeri Pirkko Mattila ehätti perustelemaan, että puolueelle muut asiat ovat tärkeämpiä. Todellinen syy perussuomalaisten hiljaisuudelle lienee kuitenkin raadollisempi: puolueen on vaikea perustella kannattajilleen, miksi se soten yhteydessä kannattaa yhtiöittämistä.</p><p>Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puolueen mahdollinen puheenjohtajaehdokas Sampo Terho oli kuitenkin hiljattain <a href="http://areena.yle.fi/1-3945777">Ylen Politiikkaradiossa </a>perustelemassa yhtiöittämislinjaa. Terho totesi, että juuri tässä nimenomaisessa sote-asiassa yhtiöittäminen on välttämätöntä, koska sote-malliksi on valittu valinnanvapausmalli ja koska EU edellyttää, että julkisen sektorin ja yksityisen sektorin on voitava kilpailla samoilla pelisäännöillä. Oikein vakuuttavaa ja loogista.</p><p>Mutta hetkinen. Kun tarkastelemme lausuntoa lähemmin, huomaamme, että Terho nimeää kaksi perustelua yhtiöittämiselle: valinnanvapauden &ndash; suomeksi kokoomuksen, jonka lempilapsi valinnanvapaus on &ndash; sekä EU:n &ndash; perussuomalaisten suurimman inhokin.</p><p>Siis perussuomalaiset tekee, kuten kokoomus haluaa ja kaiken huipuksi piiloutuu EU:n selän taakse? Ei kuulosta kovin hyvältä, jos haluaa perussuomalaisten ajavan nimenomaan perussuomalaisten ohjelmaa.</p><p>Terhon lausunto asettuu nimittäin kiinnostavaan kulmaan myös, kun sitä vertaa perussuomalaisten <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/213451-psn-linjaukset-julki-tyttojen-ja-poikien-wct-sailytettava-ei-9000-km-kulkenutta">kuntavaaliohjelman</a> linjaukseen. Täsmälleen samana päivänä, kun Terho oli Politiikkaradiossa puolustamassa yhtiöittämistä, perussuomalaiset julkaisi kuntavaaliohjelmansa. <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2013/04/Perussuomalaiset_Kuntavaaliohjelma_2017.pdf">Siinä sanotaan</a>:</p><p>&rdquo;Vastustamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden avaamista suuryritysten voitontavoittelulle.&rdquo; Täsmälleen sama lause löytyy myös perussuomalaisten <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2015/03/Sosiaalipoliittinen.pdf">sosiaali- ja terveyspoliittisesta ohjelmasta</a> vuodelta 2015.</p><p>Aika yksiselitteinen lausunto. Yhtiöittämistä ei vaaliohjelmissa mainita, mutta viesti on selvä. Toki puolue kannattaa vahvempaa roolia pk-yrityksille eli ei vastusta markkinoiden avaamista, mutta toisaalta jopa sote-valmistelua johtanut Tuomas Pöysti<a href="http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ykkosoaamu_poysti-59317"> on myöntänyt aiheelliseksi </a>huolen suuryritysten dominoivasta roolista valinnanvapauteen perustuvan sote-uudistuksen seurauksena.</p><p>Jopa valinnanvapauden suurimman kannattajan, <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/211428-kokoomuskonkari-pertti-salolainen-varoittaa-terveysjattien-vallasta-sote">kokoomuksen riveistä on kantautunut huolia kermankuorinnasta.</a></p><p>Vasemmistoliiton<a href="http://www.paavoarhinmaki.fi/blogi/2016/sote-palveluiden-yhtioittaminen-valtava-pommi"> sote-kritiikki </a>on perustunut jo pitkään suuryrityksillä pelotteluun.</p><p>Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tarjoilikin Politiikkaradiossa Terholle runsaasti täkyjä vastata tähän huoleen.</p><p>Terho ei niihin tarttunut.</p><p>Eikä hän tarttunut aiheeseen myöskään eduskuntakeskustelussa koskien tämän vuoden aiheita. Andersson nosti ryhmäpuheessaan jälleen esiin soten tekemisen bisnes edellä. Myös Terho turvautui pelotteluun, mutta paljon yleisemmällä tasolla:</p><p>&rdquo;Jos Suomi ei kykene uudistamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä, on meillä edessämme kansallinen katastrofi&rdquo;, hän sanoi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituspuolue perussuomalaiset on ollut sote-uudistuksesta melko hiljaa, eikä se ole tuntunut puoluetta juuri haittaavan. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministerikin totesi syksyllä vain ”entä sitten” väittämään, että puolueella ei ole ollut näkyvää roolia sote-uudistuksessa.

Ministeri Pirkko Mattila ehätti perustelemaan, että puolueelle muut asiat ovat tärkeämpiä. Todellinen syy perussuomalaisten hiljaisuudelle lienee kuitenkin raadollisempi: puolueen on vaikea perustella kannattajilleen, miksi se soten yhteydessä kannattaa yhtiöittämistä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puolueen mahdollinen puheenjohtajaehdokas Sampo Terho oli kuitenkin hiljattain Ylen Politiikkaradiossa perustelemassa yhtiöittämislinjaa. Terho totesi, että juuri tässä nimenomaisessa sote-asiassa yhtiöittäminen on välttämätöntä, koska sote-malliksi on valittu valinnanvapausmalli ja koska EU edellyttää, että julkisen sektorin ja yksityisen sektorin on voitava kilpailla samoilla pelisäännöillä. Oikein vakuuttavaa ja loogista.

Mutta hetkinen. Kun tarkastelemme lausuntoa lähemmin, huomaamme, että Terho nimeää kaksi perustelua yhtiöittämiselle: valinnanvapauden – suomeksi kokoomuksen, jonka lempilapsi valinnanvapaus on – sekä EU:n – perussuomalaisten suurimman inhokin.

Siis perussuomalaiset tekee, kuten kokoomus haluaa ja kaiken huipuksi piiloutuu EU:n selän taakse? Ei kuulosta kovin hyvältä, jos haluaa perussuomalaisten ajavan nimenomaan perussuomalaisten ohjelmaa.

Terhon lausunto asettuu nimittäin kiinnostavaan kulmaan myös, kun sitä vertaa perussuomalaisten kuntavaaliohjelman linjaukseen. Täsmälleen samana päivänä, kun Terho oli Politiikkaradiossa puolustamassa yhtiöittämistä, perussuomalaiset julkaisi kuntavaaliohjelmansa. Siinä sanotaan:

”Vastustamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden avaamista suuryritysten voitontavoittelulle.” Täsmälleen sama lause löytyy myös perussuomalaisten sosiaali- ja terveyspoliittisesta ohjelmasta vuodelta 2015.

Aika yksiselitteinen lausunto. Yhtiöittämistä ei vaaliohjelmissa mainita, mutta viesti on selvä. Toki puolue kannattaa vahvempaa roolia pk-yrityksille eli ei vastusta markkinoiden avaamista, mutta toisaalta jopa sote-valmistelua johtanut Tuomas Pöysti on myöntänyt aiheelliseksi huolen suuryritysten dominoivasta roolista valinnanvapauteen perustuvan sote-uudistuksen seurauksena.

Jopa valinnanvapauden suurimman kannattajan, kokoomuksen riveistä on kantautunut huolia kermankuorinnasta.

Vasemmistoliiton sote-kritiikki on perustunut jo pitkään suuryrityksillä pelotteluun.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tarjoilikin Politiikkaradiossa Terholle runsaasti täkyjä vastata tähän huoleen.

Terho ei niihin tarttunut.

Eikä hän tarttunut aiheeseen myöskään eduskuntakeskustelussa koskien tämän vuoden aiheita. Andersson nosti ryhmäpuheessaan jälleen esiin soten tekemisen bisnes edellä. Myös Terho turvautui pelotteluun, mutta paljon yleisemmällä tasolla:

”Jos Suomi ei kykene uudistamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä, on meillä edessämme kansallinen katastrofi”, hän sanoi.

]]>
21 http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231226-perussuomalaiset-kokoomuksen-ja-eun-vietavana#comments Perussuomalaiset Politiikka Sote-uudistus Yhtiöittäminen Fri, 10 Feb 2017 10:54:47 +0000 Jenni Tamminen http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231226-perussuomalaiset-kokoomuksen-ja-eun-vietavana
Nyt osui Sipilää arkaan paikkaan http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231154-nyt-osui-sipilaa-arkaan-paikkaan <p>Ärhäkkänä oppositiopoliitikkona tunnettu Paavo Arhinmäki (vas.) näyttää onnistuneen provosoimaan pääministeri Juha Sipilää (kesk.) erityisen tehokkaasti tarttumalla tämän puheisiin Suomen <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/214115-paavo-arhinmaki-repaisi-puhelimen-esiin-eduskunnassa-tama-oli-uutinen-juha-sipila-me">valtionvelasta</a> ja <a href="https://www.uusisuomi.fi/raha/214164-juha-sipilan-vaite-tyottomista-nyt-vastaa-ekonomisti">pitkäaikaistyöttömyydestä</a>.</p><p>Arhinmäki <a href="https://www.uusisuomi.fi/raha/214159-juha-sipila-veti-nyt-kuvion-esiin-vastaa-arhinmaelle">vaati eilen eduskunnassa Sipilältä &rdquo;faktoja&rdquo;</a>. Näin hän pyrki välittämään mielikuvan, että pääministeri vääristelee tosiasioita ja tuomaan mieleen Yhdysvalloista tutut <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/212891-orwellin-1984-ajatuksesta-tulossa-totta-usa-kohisee-trumpin-tiimin-vaihtoehtoisista">&rdquo;vaihtoehtoiset faktat&rdquo;</a>. Arhinmäki haastoi paitsi Sipilän puheet valtionvelasta myös hänen väitteensä pitkäaikaistyöttömyyden taittumisesta.</p><p>Sekä Sipilä että Arhinmäki vetoavat tilastoihin, mutta heidän väitteensä ovat päinvastaiset: Sipilä sanoo pitkäaikaistyöttömyyden laskevan, Arhinmäki kasvavan. Molemmat ovat tietysti oikeassa, mikä johtuu vain siitä, että Arhinmäki vertaa loppuvuoden 2016 tilannetta vuodentakaiseen, Sipilä edelliseen kuukauteen.</p><p>Sipilä on puolustanut poikkeuksellisen voimakkaasti puheitaan. Hän tviittasi aiheesta eilen ja bloggasi tänään. Arhinmäen hyökkäys osuukin nyt arkaan paikkaan: juuri tällä hetkellä keskusta haluaa vakuuttaa Suomen siitä, että a): kaikki on kääntynyt paremmaksi ja b): se on nimenomaan juuri tämän Sipilän hallituksen ansiota. Sipilä <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/214095-juha-sipilalta-kova-hehkutus-kaanne-nyt-tapahtunut-luottamus-suomeen-palautunut">toi voimakkaasti tätä viestiä esiin eilen </a>heti pääministerin ilmoituksensa aluksi. Sipilän puolue <a href="https://www.facebook.com/SuomenKeskusta/photos/a.57116565747.70926.55312855747/10154410037010748/?type=3&amp;theater">keskusta komppasi sosiaalisessa mediassa</a> viestimällä työttömyyden vähenevän vuodentakaiseen verrattuna.</p><p>Myös pääministerin tämänpäiväinen <a href="http://www.juhasipila.fi/blogi/2017/02/09/16075">blogi</a> paljastaa, että asia on pääministerille tärkeä.</p><p>&rdquo;Pitkäaikaistyöttömyyden kauan jatkunut kasvu on yksi yhteiskuntamme suurimpia ongelmia, se lisää eriarvoistumista. Sen saaminen laskuun on yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Seuraan sen kehitystä jatkuvasti&rdquo;, Sipilä kirjoittaa.</p><p>Kun otetaan huomioon se, että keskustan slogan viime eduskuntavaaleissa oli &rdquo;Suomi kuntoon&rdquo; ja hallituksella on liiankin kunnianhimoiseksi epäilty 72 prosentin työllisyystavoite, niin eipä ihme, että pääministeri reagoi voimakkaasti Arhinmäen hyökkäykseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ärhäkkänä oppositiopoliitikkona tunnettu Paavo Arhinmäki (vas.) näyttää onnistuneen provosoimaan pääministeri Juha Sipilää (kesk.) erityisen tehokkaasti tarttumalla tämän puheisiin Suomen valtionvelasta ja pitkäaikaistyöttömyydestä.

Arhinmäki vaati eilen eduskunnassa Sipilältä ”faktoja”. Näin hän pyrki välittämään mielikuvan, että pääministeri vääristelee tosiasioita ja tuomaan mieleen Yhdysvalloista tutut ”vaihtoehtoiset faktat”. Arhinmäki haastoi paitsi Sipilän puheet valtionvelasta myös hänen väitteensä pitkäaikaistyöttömyyden taittumisesta.

Sekä Sipilä että Arhinmäki vetoavat tilastoihin, mutta heidän väitteensä ovat päinvastaiset: Sipilä sanoo pitkäaikaistyöttömyyden laskevan, Arhinmäki kasvavan. Molemmat ovat tietysti oikeassa, mikä johtuu vain siitä, että Arhinmäki vertaa loppuvuoden 2016 tilannetta vuodentakaiseen, Sipilä edelliseen kuukauteen.

Sipilä on puolustanut poikkeuksellisen voimakkaasti puheitaan. Hän tviittasi aiheesta eilen ja bloggasi tänään. Arhinmäen hyökkäys osuukin nyt arkaan paikkaan: juuri tällä hetkellä keskusta haluaa vakuuttaa Suomen siitä, että a): kaikki on kääntynyt paremmaksi ja b): se on nimenomaan juuri tämän Sipilän hallituksen ansiota. Sipilä toi voimakkaasti tätä viestiä esiin eilen heti pääministerin ilmoituksensa aluksi. Sipilän puolue keskusta komppasi sosiaalisessa mediassa viestimällä työttömyyden vähenevän vuodentakaiseen verrattuna.

Myös pääministerin tämänpäiväinen blogi paljastaa, että asia on pääministerille tärkeä.

”Pitkäaikaistyöttömyyden kauan jatkunut kasvu on yksi yhteiskuntamme suurimpia ongelmia, se lisää eriarvoistumista. Sen saaminen laskuun on yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Seuraan sen kehitystä jatkuvasti”, Sipilä kirjoittaa.

Kun otetaan huomioon se, että keskustan slogan viime eduskuntavaaleissa oli ”Suomi kuntoon” ja hallituksella on liiankin kunnianhimoiseksi epäilty 72 prosentin työllisyystavoite, niin eipä ihme, että pääministeri reagoi voimakkaasti Arhinmäen hyökkäykseen.

]]>
54 http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231154-nyt-osui-sipilaa-arkaan-paikkaan#comments Raha Juha Sipilän hallitus Pitkäaikaistyöttömyys Politiikka Tilastot Thu, 09 Feb 2017 10:05:47 +0000 Jenni Tamminen http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231154-nyt-osui-sipilaa-arkaan-paikkaan
Yle-paperit näyttävät pahalta http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230605-yle-paperit-nayttavat-pahalta <p>&rdquo;Tilanne on se, että Yle päättää itsenäisesti [uutislinjastaan]. Yle ei voi ottaa hallintovaliokunnalta tai yksittäiseltä poliitikolta ohjausta journalismissaan.&rdquo;</p><p>Näin <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/209327-atte-jaaskelaisen-sipila-selitys-riittaa-yle-valvoja-arto-satoselle-oli-se-sitten">sanoi </a>haastattelussani marraskuun lopussa kokoomuksen Arto Satonen, joka veti Ylen parlamentaarista työryhmää ja toimii Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtajana.</p><p>Isän pikajuna -<a href="https://seura.fi/isanpikajuna/2017/02/01/poytakirjat-paljastavat-ylen-journalismia-kohtaan-poliittista-painostusta-hallintoneuvostossa/?shared=7424-50ec885d-1">blogissa</a> julkaistut pöytäkirjat hallintoneuvoston kokouksista antavat asiasta erilaisen kuvan. Kansanedustajat ovat keskustelleet Ylen uutislinjasta jopa yksittäisten uutisten tasolla.</p><p>Esimerkiksi perussuomalaisten Terhi Kiemunkia koskevassa tapauksessa hallintoneuvostossa keskusteltiin siitä, että &rdquo;uutiskynnysarvio ei onnistunut&rdquo; eli tapausta ei pidetty niin tärkeänä, että Ylen olisi siitä uutisoitava.</p><p>Yksi hallintoneuvoston jäsenistä on kansanedustaja Lea Mäkipää (ps.), jonka eduskunta-avustajana Kiemunki toimi. Kiemunki tuomittiin loppuvuodesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan liittyen hänen islamia käsitelleeseen kirjoitukseensa. Hallintoneuvoston kokouksen aikaan huhtikuun alkupuolella Kiemunki oli juuri tehnyt itse itsestään tutkintapyynnön poliisille.</p><p>Hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä (ps.) <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/213571-paljastus-yle-papereista-ne-keskustelut-olivat-luokkaa-5-minuuttia">totesi haastattelussani tänään</a>, että kyseisen kokouksen aikaan Mäkipää ei vielä ollut tullut hallintoneuvoston jäseneksi. Tästä huolimatta eduskunta-avustajan rikostutkinnasta uutisointiin puuttuminen kuulostaa erikoiselta. Varsinkin, kun tuntemattomaksi jääneen hallintoneuvoston jäsenen kanta oli nimenomaan se, että Kiemunki-asia ei ole tarpeeksi tärkeä Ylen uutisoitavaksi. Herää kysymys, miksi tällainen asia pitää edes tuoda esiin hallintoneuvoston kokouksessa, jos tarkoituksena ei ole puuttua journalistisiin valintoihin.</p><p>Asian saa näyttämään entistäkin pahemmalta, jos tulkitsee Ylen vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen olleen paikalla kokouksissa nimenomaan perustelemassa uutisvalintoja.</p><p>&rdquo;Sisältöasioita tulee siellä [hallintoneuvoston kokouksissa] esille muiden asioiden ohella, enkä pidä sitä pahana, vaan toivottavana&rdquo;, Jääskeläinen sanoi tänään <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005069392.html">Helsingin Sanomissa</a>.</p><p>Pöytäkirjat nostavat esiin saman kysymyksen kuin taannoinen pääministerin ja Ylen suhteeseen liittyvä kohu: voidaanko palautteen antaminen tulkita painostukseksi?</p><p>Isän pikajuna -blogia kirjoittava Jussi Korhonen väittää, että pöytäkirjojen perusteella &rdquo;poliittinen painostus Ylen journalistisia ratkaisuja kohtaan on ilmeistä&rdquo;. Tältä asia voidaan saada näyttämään. Itse en menisi kuitenkaan ihan näin vahvasti sanomaan.</p><p>Kivelän ja Satosen kommentit auttavat asettamaan asioita mittasuhteisiin. Ei kai kukaan voi keskustelua kieltää, ei edes Ylen hallintoneuvostolta? Mielestäni on kuitenkin eri asia puhua yhden yksittäisen uutisen tärkeydestä kuin esimerkiksi pitkään jatkuneen ohjelman lopettamisesta ja päätöksen poikimasta kansalaispalautteesta. Tässä hallintoneuvoston jäsenillä voi olla pohdinnan paikka. Kansalaisilta tulevaan, yksittäisiä uutisia koskevaan palautteeseen he voisivat vaikka vastata, että Yle päättää journalismistaan itse.</p><p>&rdquo;Asiat eivät välttämättä liity toisiinsa, mutta politiikassa asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät.&rdquo;</p><p>Näin <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/209331-yle-kohu-juha-sipilan-kaytos-ihmetyttaa-ei-ole-oppinut-1-saantoa">sanoi </a>pääministeri Juha Sipilän (kesk.) Yle-kohun aikaan vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr).</p><p>Ylen hallintoneuvoston jäsen hänkin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Tilanne on se, että Yle päättää itsenäisesti [uutislinjastaan]. Yle ei voi ottaa hallintovaliokunnalta tai yksittäiseltä poliitikolta ohjausta journalismissaan.”

Näin sanoi haastattelussani marraskuun lopussa kokoomuksen Arto Satonen, joka veti Ylen parlamentaarista työryhmää ja toimii Ylen hallintoneuvoston varapuheenjohtajana.

Isän pikajuna -blogissa julkaistut pöytäkirjat hallintoneuvoston kokouksista antavat asiasta erilaisen kuvan. Kansanedustajat ovat keskustelleet Ylen uutislinjasta jopa yksittäisten uutisten tasolla.

Esimerkiksi perussuomalaisten Terhi Kiemunkia koskevassa tapauksessa hallintoneuvostossa keskusteltiin siitä, että ”uutiskynnysarvio ei onnistunut” eli tapausta ei pidetty niin tärkeänä, että Ylen olisi siitä uutisoitava.

Yksi hallintoneuvoston jäsenistä on kansanedustaja Lea Mäkipää (ps.), jonka eduskunta-avustajana Kiemunki toimi. Kiemunki tuomittiin loppuvuodesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan liittyen hänen islamia käsitelleeseen kirjoitukseensa. Hallintoneuvoston kokouksen aikaan huhtikuun alkupuolella Kiemunki oli juuri tehnyt itse itsestään tutkintapyynnön poliisille.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä (ps.) totesi haastattelussani tänään, että kyseisen kokouksen aikaan Mäkipää ei vielä ollut tullut hallintoneuvoston jäseneksi. Tästä huolimatta eduskunta-avustajan rikostutkinnasta uutisointiin puuttuminen kuulostaa erikoiselta. Varsinkin, kun tuntemattomaksi jääneen hallintoneuvoston jäsenen kanta oli nimenomaan se, että Kiemunki-asia ei ole tarpeeksi tärkeä Ylen uutisoitavaksi. Herää kysymys, miksi tällainen asia pitää edes tuoda esiin hallintoneuvoston kokouksessa, jos tarkoituksena ei ole puuttua journalistisiin valintoihin.

Asian saa näyttämään entistäkin pahemmalta, jos tulkitsee Ylen vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen olleen paikalla kokouksissa nimenomaan perustelemassa uutisvalintoja.

”Sisältöasioita tulee siellä [hallintoneuvoston kokouksissa] esille muiden asioiden ohella, enkä pidä sitä pahana, vaan toivottavana”, Jääskeläinen sanoi tänään Helsingin Sanomissa.

Pöytäkirjat nostavat esiin saman kysymyksen kuin taannoinen pääministerin ja Ylen suhteeseen liittyvä kohu: voidaanko palautteen antaminen tulkita painostukseksi?

Isän pikajuna -blogia kirjoittava Jussi Korhonen väittää, että pöytäkirjojen perusteella ”poliittinen painostus Ylen journalistisia ratkaisuja kohtaan on ilmeistä”. Tältä asia voidaan saada näyttämään. Itse en menisi kuitenkaan ihan näin vahvasti sanomaan.

Kivelän ja Satosen kommentit auttavat asettamaan asioita mittasuhteisiin. Ei kai kukaan voi keskustelua kieltää, ei edes Ylen hallintoneuvostolta? Mielestäni on kuitenkin eri asia puhua yhden yksittäisen uutisen tärkeydestä kuin esimerkiksi pitkään jatkuneen ohjelman lopettamisesta ja päätöksen poikimasta kansalaispalautteesta. Tässä hallintoneuvoston jäsenillä voi olla pohdinnan paikka. Kansalaisilta tulevaan, yksittäisiä uutisia koskevaan palautteeseen he voisivat vaikka vastata, että Yle päättää journalismistaan itse.

”Asiat eivät välttämättä liity toisiinsa, mutta politiikassa asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät.”

Näin sanoi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) Yle-kohun aikaan vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr).

Ylen hallintoneuvoston jäsen hänkin.

]]>
41 http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230605-yle-paperit-nayttavat-pahalta#comments Kotimaa Journalismi Yleisradio Ylen hallintoneuvosto Wed, 01 Feb 2017 11:13:06 +0000 Jenni Tamminen http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230605-yle-paperit-nayttavat-pahalta
Berner-sotku kilpistyy perustavanlaatuiseen asiaan http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230144-berner-sotku-kilpistyy-perustavanlaatuiseen-asiaan <p>Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) antoi eilen Ylen A-studiossa <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/213055-ministeri-lindstromilta-selitys-berner-sotkulle-studiossa">yhden selityksen</a> sille, miksi liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin liikenneselvityksestä on syntynyt niin valtava sotku.</p><p>Ja sotkuhan on valtava; hallituskumppaneiden kokoomuksen ja perussuomalaisten reaktiot Bernerin selvitykseen ovat olleet poikkeuksellisen suorapuheisia.</p><p>Ainakin ulospäin näyttää nyt siltä, että koko poliittinen sotku kilpistyy väärinymmärryksiin. Kokoomus, perussuomalaiset ja koko muukin Suomi tulkitsi, että ministeri Berner antoi viime viikon torstaina esityksen tai ehdotuksen liikenneverkon uudistamisesta. Berner itse on eri mieltä. Hän sanoi eilen A-studiossa, ettei esitellyt asiaa &rdquo;ehdotuksen muodossa&rdquo; ja että kyseessä oli &rdquo;selvitys, joka oikeastaan oli vasta luonnos&rdquo;.</p><p>Jari Lindströmkin totesi samassa ohjelmassa, että Bernerin tiedotustilaisuus &rdquo;vaikutti esitykseltä&rdquo;. Lindström huomautti, että yleensä on tapana laittaa selvitysmies tai virkamiehet tekemään selvitystä, jonka ministeri sitten vastaanottaa.</p><p>Bernerin tapauksessa koko luonnos henkilöityi voimakkaasti häneen, koska hän itse esitteli asian julkisuudessa.</p><p>Berner näyttää nyt kompastuvan perustavanlaatuiseen asiaan: viestintään. Hallitusriidassa ja markkinahäiriössä on lopulta siis kyse siitä, ettei ministeri osannut ilmaista itseään tarpeeksi selvästi.</p><p>Hallituskumppanit ovat julkisuuteen annettavien kommenttien perusteella kokeneet, ettei heitä ole informoitu liikenneverkkohankkeesta tarpeeksi. Myös koko Suomen kansa näyttää ymmärtäneen väärin viime viikon torstaisen tiedotustilaisuuden annin. Siitä ei kuitenkaan pidä syyttää Suomen kansaa vaan tiedotusta.</p><p>Eikä kyseessä ole ensimmäinen kerta. Jo ennen selvityksen julkistamista liikenneverkkoasia lähti vellomaan julkisuudessa. Berner itse totesi A-studiossa, että liikkeellä oli paljon väärää tietoa. Hän itse ei kuitenkaan silloinkaan pystynyt oikomaan tietoja eikä rauhoittelemaan ihmisiä, vaikka julkiseen keskusteluun osallistuikin.<a href="http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229297-peto-paasi-irti-berner"> Peto pääsi irti</a>, kuten muutama viikko sitten kirjoitin.</p><p><strong>Lisää luettavaa:</strong></p><p><strong>Niklas Herlin: <a href="http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230068-politiikkaa-ei-johdeta-kuin-yritysta">Politiikkaa ei johdeta kuin yritystä</a></strong></p><p><strong>Niko Kaistakorpi: <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230072-sipilan-johtajuus-ja-vajaa-hallitus">Sipilän johtajuus ja vajaa hallitus</a></strong></p><p><strong>Ville Kopra: <a href="http://villekopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229943-kymmenen-huomiota-liikenneverkkoselvityksesta">Kymmenen huomiota liikenneverkkoselvityksestä</a></strong></p><p><strong>Ex-liikenneministeri Merja Kyllönen: <a href="http://merjakyllnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229862-uudistuksia-perustellen-ja-yhteistyossa">Uudistuksia perustellen ja yhteistyössä</a></strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) antoi eilen Ylen A-studiossa yhden selityksen sille, miksi liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin liikenneselvityksestä on syntynyt niin valtava sotku.

Ja sotkuhan on valtava; hallituskumppaneiden kokoomuksen ja perussuomalaisten reaktiot Bernerin selvitykseen ovat olleet poikkeuksellisen suorapuheisia.

Ainakin ulospäin näyttää nyt siltä, että koko poliittinen sotku kilpistyy väärinymmärryksiin. Kokoomus, perussuomalaiset ja koko muukin Suomi tulkitsi, että ministeri Berner antoi viime viikon torstaina esityksen tai ehdotuksen liikenneverkon uudistamisesta. Berner itse on eri mieltä. Hän sanoi eilen A-studiossa, ettei esitellyt asiaa ”ehdotuksen muodossa” ja että kyseessä oli ”selvitys, joka oikeastaan oli vasta luonnos”.

Jari Lindströmkin totesi samassa ohjelmassa, että Bernerin tiedotustilaisuus ”vaikutti esitykseltä”. Lindström huomautti, että yleensä on tapana laittaa selvitysmies tai virkamiehet tekemään selvitystä, jonka ministeri sitten vastaanottaa.

Bernerin tapauksessa koko luonnos henkilöityi voimakkaasti häneen, koska hän itse esitteli asian julkisuudessa.

Berner näyttää nyt kompastuvan perustavanlaatuiseen asiaan: viestintään. Hallitusriidassa ja markkinahäiriössä on lopulta siis kyse siitä, ettei ministeri osannut ilmaista itseään tarpeeksi selvästi.

Hallituskumppanit ovat julkisuuteen annettavien kommenttien perusteella kokeneet, ettei heitä ole informoitu liikenneverkkohankkeesta tarpeeksi. Myös koko Suomen kansa näyttää ymmärtäneen väärin viime viikon torstaisen tiedotustilaisuuden annin. Siitä ei kuitenkaan pidä syyttää Suomen kansaa vaan tiedotusta.

Eikä kyseessä ole ensimmäinen kerta. Jo ennen selvityksen julkistamista liikenneverkkoasia lähti vellomaan julkisuudessa. Berner itse totesi A-studiossa, että liikkeellä oli paljon väärää tietoa. Hän itse ei kuitenkaan silloinkaan pystynyt oikomaan tietoja eikä rauhoittelemaan ihmisiä, vaikka julkiseen keskusteluun osallistuikin. Peto pääsi irti, kuten muutama viikko sitten kirjoitin.

Lisää luettavaa:

Niklas Herlin: Politiikkaa ei johdeta kuin yritystä

Niko Kaistakorpi: Sipilän johtajuus ja vajaa hallitus

Ville Kopra: Kymmenen huomiota liikenneverkkoselvityksestä

Ex-liikenneministeri Merja Kyllönen: Uudistuksia perustellen ja yhteistyössä

]]>
65 http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230144-berner-sotku-kilpistyy-perustavanlaatuiseen-asiaan#comments Julkinen viestintä Liikenneverkko Politiikka Wed, 25 Jan 2017 08:26:08 +0000 Jenni Tamminen http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230144-berner-sotku-kilpistyy-perustavanlaatuiseen-asiaan
Peto pääsi irti, Berner http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229297-peto-paasi-irti-berner <p>Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on vastannut riittämättömällä tavalla siihen huoleen, joka kansalaisissa on herännyt autojen niin sanotuista &rdquo;mustista laatikoista&rdquo;.</p><p>Seurantatekniikka on herättänyt <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/211829-suomalaisten-autoihin-mustat-laatikot-yksinkertainen-testi-paljasti-karmean">huolia tietoturvasta </a>ja Bernerin suunnitelma liikenneverkkoyhtiöstä ylipäänsä <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229214-bernerin-suunnitelmien-vaikuttimet-auttakaa-bloggarit-ja-kommentoijat?ref=poiminnat">epäilyttää monia</a>.</p><p>Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi tänään, että ehdotus liikenneverkon kehittämisestä julkaistaan ensi viikon torstaina. Toivottavasti ihmisten huolenaiheisiin vastataan kattavasti viimeistään silloin. Ehkä Berner on ollut pidättyväinen lausunnoissaan senkin vuoksi, että yksityiskohtien hiominen on vielä kesken.</p><p>Berner itse kirjoitti blogin aiheesta joulukuun lopulla. Siinä hän totesi, että myös aikaan perustuva maksu on mahdollinen. Ilmeisesti Berner yritti sanoa, että päätöstä ei ole vielä tehty siitä, seurataanko kilometrejä vai aikaa. Tarpeeksi selvästi Berner ei saanut viestiään ilmaistua, sillä heti heräsi ihmettely siitä, eikö meillä tälläkin hetkellä ole aikaan perustuva maksu.</p><p>Tänään Berner sanoi selvemmin, että autoilijoiden pakkoseurantaa ei suunnitella. Jää edelleen epäselväksi, mikä se suunnitelma sitten on, ja miten seuranta voisi olla vapaaehtoistakaan.</p><p>Uuden Suomen kysyessä Berneriltä kommenttia &rdquo;mustien laatikoiden&rdquo; tietoturvahuoliin, hän viittasi vain 30. joulukuuta julkaisemaansa blogikirjoitukseen. Siinä Berner toteaa edellytyksenä olevan, että &rdquo;palvelut ovat asiakkaan kannalta tietoturvallisia, helppokäyttöisiä ja yksityisyydensuojan turvaavia&rdquo;.</p><p>Tämä ei ole tuntunut kansalaisia rauhoittavan.</p><p>Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki kirjoitti tasapainoisesti, että &rdquo;on hienoa, että ministeri on avannut suuren hankkeen jo tässä vaiheessa kansalaisyhteiskunnan pohdittavaksi virkamiesten työtä tukemaan&rdquo;. Olen tästä täysin samaa mieltä.</p><p>Kansalaiskeskustelun avaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan siihen pitäisi myös ministerin ja virkamiesten aktiivisesti osallistua &ndash;&nbsp;muuten keskustelu voi ryöpsähtää kohuksi. Peto voi päästä irti. Niin näyttää nyt käyneen.</p><p>&nbsp;</p><p>US:n uutisia aiheesta:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/212027-anne-bernerilta-uusi-linjaus-kansalaisten-pakkoseurantaa-ei-suunnitella"><strong>Anne Berneriltä uusi linjaus: &rdquo;Autoilijoiden pakkoseurantaa ei suunnitella&rdquo;</strong></a></p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/raha/211818-anne-berner-kllle-paasaantoisesti-autoilun-kulut-laskevat"><strong>Anne Berner KL:lle: &rdquo;Pääsääntöisesti autoilun kulut laskevat&rdquo;</strong></a></p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/raha/211266-anne-berner-vastaa-kohuun-myos-aikaan-perustuva-automaksu-mahdollinen"><strong>Anne Berner vastaa kohuun: Myös aikaan perustuva automaksu mahdollinen</strong></a></p><p>&nbsp;</p><p>Puheenvuoron blogeja aiheesta:</p><p><strong>Janne Paalijärvi: <a href="http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229161-karmea-tietoturvamoka-mustissa-laatikoissa-suomalaisautot-seurattavissa-netissa">Karmea tietoturvamoka mustissa laatikoissa: Suomalaisautot seurattavissa netissä</a></strong></p><p><strong>Elina Lepomäki: <a href="http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229178-liikennekaaressa-tarkkana">Liikennekaaressa tarkkana</a></strong></p><p><strong>Niko Kaistakorpi: <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229214-bernerin-suunnitelmien-vaikuttimet-auttakaa-bloggarit-ja-kommentoijat?ref=poiminnat">Bernerin suunnitelmien vaikuttimet, auttakaa bloggarit ja kommentoijat!</a></strong></p> Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on vastannut riittämättömällä tavalla siihen huoleen, joka kansalaisissa on herännyt autojen niin sanotuista ”mustista laatikoista”.

Seurantatekniikka on herättänyt huolia tietoturvasta ja Bernerin suunnitelma liikenneverkkoyhtiöstä ylipäänsä epäilyttää monia.

Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi tänään, että ehdotus liikenneverkon kehittämisestä julkaistaan ensi viikon torstaina. Toivottavasti ihmisten huolenaiheisiin vastataan kattavasti viimeistään silloin. Ehkä Berner on ollut pidättyväinen lausunnoissaan senkin vuoksi, että yksityiskohtien hiominen on vielä kesken.

Berner itse kirjoitti blogin aiheesta joulukuun lopulla. Siinä hän totesi, että myös aikaan perustuva maksu on mahdollinen. Ilmeisesti Berner yritti sanoa, että päätöstä ei ole vielä tehty siitä, seurataanko kilometrejä vai aikaa. Tarpeeksi selvästi Berner ei saanut viestiään ilmaistua, sillä heti heräsi ihmettely siitä, eikö meillä tälläkin hetkellä ole aikaan perustuva maksu.

Tänään Berner sanoi selvemmin, että autoilijoiden pakkoseurantaa ei suunnitella. Jää edelleen epäselväksi, mikä se suunnitelma sitten on, ja miten seuranta voisi olla vapaaehtoistakaan.

Uuden Suomen kysyessä Berneriltä kommenttia ”mustien laatikoiden” tietoturvahuoliin, hän viittasi vain 30. joulukuuta julkaisemaansa blogikirjoitukseen. Siinä Berner toteaa edellytyksenä olevan, että ”palvelut ovat asiakkaan kannalta tietoturvallisia, helppokäyttöisiä ja yksityisyydensuojan turvaavia”.

Tämä ei ole tuntunut kansalaisia rauhoittavan.

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki kirjoitti tasapainoisesti, että ”on hienoa, että ministeri on avannut suuren hankkeen jo tässä vaiheessa kansalaisyhteiskunnan pohdittavaksi virkamiesten työtä tukemaan”. Olen tästä täysin samaa mieltä.

Kansalaiskeskustelun avaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan siihen pitäisi myös ministerin ja virkamiesten aktiivisesti osallistua – muuten keskustelu voi ryöpsähtää kohuksi. Peto voi päästä irti. Niin näyttää nyt käyneen.

 

US:n uutisia aiheesta:

Anne Berneriltä uusi linjaus: ”Autoilijoiden pakkoseurantaa ei suunnitella”

Anne Berner KL:lle: ”Pääsääntöisesti autoilun kulut laskevat”

Anne Berner vastaa kohuun: Myös aikaan perustuva automaksu mahdollinen

 

Puheenvuoron blogeja aiheesta:

Janne Paalijärvi: Karmea tietoturvamoka mustissa laatikoissa: Suomalaisautot seurattavissa netissä

Elina Lepomäki: Liikennekaaressa tarkkana

Niko Kaistakorpi: Bernerin suunnitelmien vaikuttimet, auttakaa bloggarit ja kommentoijat!

]]>
31 http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229297-peto-paasi-irti-berner#comments Kotimaa Anne Berner Liikenne Liikennekaari Tietoturva Wed, 11 Jan 2017 11:08:10 +0000 Jenni Tamminen http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229297-peto-paasi-irti-berner
Imatran poliisi antoi avaimet käteen trolleille http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227493-imatran-poliisi-antoi-avaimet-kateen-trolleille <p>Imatran poliisin tiedottaminen viime viikonlopun ampumistapauksen yhteydessä ei ollut parasta mahdollista. Ampumistapausta koskevien ensimmäisen ja toisen tiedotteen välinen aika oli noin 9 tuntia. Näin ollen trollaukselle ja huhujen levittämiselle jäi runsaasti tilaa.</p><p>En ole ainoa, joka tätä ihmettelee. Suomen tunnetuimpiin kuuluva rikostoimittaja Jarkko Sipilä on <a href="https://twitter.com/sipilamtv3/status/805852388078866433">kiinnittänyt samaan asiaan huomiota Twitterissä.</a>&nbsp;Tosin toisin kuin Sipilä kirjoittaa, poliisi kyllä tiedotti tuoreeltaan tapahtumasta, mutta tiedote vain oli harmillisen niukka.</p><p>Poliisi näin ollen jätti yleisön koko yöksi muiden kuin viranomaistietojen nojaan. Yleisön kannalta kaikkein olennainen tieto eli se, että epäilty on poliisin hallussa, toki oli ensimmäisessä tiedotteessa jo mukana, kuten viestintäpäällikkö Heli Jämsen-Turkki <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/209763-imatra-huhut-poliisi-perustelee-vaitonaista-tiedotuslinjaansa">Uuden Suomen haastattelussa</a> huomauttaakin. Kovin paljoa muuta tiedote ei kuitenkaan kertonut.</p><p>Poliisin ensimmäinen tiedote Imatran ampumistapauksesta 4. joulukuuta kello 01:08 kuului kokonaisuudessaan näin:</p><p>&rdquo;Imatralla Koskenpartaalla on tapahtunut puolen yön aikaan ampumavälikohtaus, josta poliisi ei tällä hetkellä tiedota enempää.</p><p>Epäilty tekijä on poliisin hallussa ja alue on eristetty.</p><p>Poliisi tiedottaa asiasta aikaisintaan 4.12.2016 klo 10.00.&rdquo;</p><p>Ongelma ei varsinaisesti ole se, että poliisi ei ensimmäisessä tiedotteessaan kertonut esimerkiksi sitä, montaako ihmistä oli ammuttu tai edes sitä, että ampumisessa oli ylipäänsä syntynyt kuolonuhreja. Ongelma on se, että poliisi kertoi nämä asiat vasta 4. joulukuuta kello 10:03 julkaistessaan asiasta seuraavan tiedotteensa.</p><p>Jos poliisilla olisi ollut tutkinnallisia syitä vaitonaiseen linjaansa, tiedotustauko olisi ymmärrettävä. Näin ei kuitenkaan viestintäpäällikön haastattelun mukaan ollut.</p><p>Tänä trollauksen ja huhujen kulta-aikana poliisin pitäisi pohtia enemmän tiedottamiseen liittyviä asioita. Jämsen-Turkki kertoo, että poliisin prioriteetti on ollut kertoa tapahtumasta uhrien omaisille, jotta he eivät saisi asiasta tietoa lehdistä. Tästä on tietenkin helppo olla samaa mieltä.</p><p>Siitä huolimatta poliisi olisi mielestäni voinut kertoa kaksi asiaa jo yöllä: 1) sen, että ampumistapauksessa on syntynyt kuolonuhreja ja 2) uhrien lukumäärän tai arvion siitä. Myös olisi ollut syytä kertoa selvemmin se tosiasia, joka varmasti heti oli tiedossa, että ampuminen tapahtui keskellä kävelykatua.</p><p>Lisäksi Imatran tapauksessa kierroksia lisäsi se, että väärät tiedot levisivät Suomen rajojen ulkopuolelle. Ulkoministeriö kommentoi <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9336510">Ylen uutisessa</a>, että trollaajien tarkoituksena oli vahingoittaa Suomen ja Venäjän suhteita.</p><p>Poliisi tiedotti lopulta Imatran tapahtumista myös englanniksi sunnuntai-iltana.</p><p>Jämsen-Turkki peräänkuuluttaa ihmisiltä medialukutaitoa. Se on tietenkin myös tärkeää. Mutta poliisi voisi myös edes pohtia omaa tiedottamistaan ja sitä, pitäisikö huhujen lietsominen ottaa siinä huomioon.</p> Imatran poliisin tiedottaminen viime viikonlopun ampumistapauksen yhteydessä ei ollut parasta mahdollista. Ampumistapausta koskevien ensimmäisen ja toisen tiedotteen välinen aika oli noin 9 tuntia. Näin ollen trollaukselle ja huhujen levittämiselle jäi runsaasti tilaa.

En ole ainoa, joka tätä ihmettelee. Suomen tunnetuimpiin kuuluva rikostoimittaja Jarkko Sipilä on kiinnittänyt samaan asiaan huomiota Twitterissä. Tosin toisin kuin Sipilä kirjoittaa, poliisi kyllä tiedotti tuoreeltaan tapahtumasta, mutta tiedote vain oli harmillisen niukka.

Poliisi näin ollen jätti yleisön koko yöksi muiden kuin viranomaistietojen nojaan. Yleisön kannalta kaikkein olennainen tieto eli se, että epäilty on poliisin hallussa, toki oli ensimmäisessä tiedotteessa jo mukana, kuten viestintäpäällikkö Heli Jämsen-Turkki Uuden Suomen haastattelussa huomauttaakin. Kovin paljoa muuta tiedote ei kuitenkaan kertonut.

Poliisin ensimmäinen tiedote Imatran ampumistapauksesta 4. joulukuuta kello 01:08 kuului kokonaisuudessaan näin:

”Imatralla Koskenpartaalla on tapahtunut puolen yön aikaan ampumavälikohtaus, josta poliisi ei tällä hetkellä tiedota enempää.

Epäilty tekijä on poliisin hallussa ja alue on eristetty.

Poliisi tiedottaa asiasta aikaisintaan 4.12.2016 klo 10.00.”

Ongelma ei varsinaisesti ole se, että poliisi ei ensimmäisessä tiedotteessaan kertonut esimerkiksi sitä, montaako ihmistä oli ammuttu tai edes sitä, että ampumisessa oli ylipäänsä syntynyt kuolonuhreja. Ongelma on se, että poliisi kertoi nämä asiat vasta 4. joulukuuta kello 10:03 julkaistessaan asiasta seuraavan tiedotteensa.

Jos poliisilla olisi ollut tutkinnallisia syitä vaitonaiseen linjaansa, tiedotustauko olisi ymmärrettävä. Näin ei kuitenkaan viestintäpäällikön haastattelun mukaan ollut.

Tänä trollauksen ja huhujen kulta-aikana poliisin pitäisi pohtia enemmän tiedottamiseen liittyviä asioita. Jämsen-Turkki kertoo, että poliisin prioriteetti on ollut kertoa tapahtumasta uhrien omaisille, jotta he eivät saisi asiasta tietoa lehdistä. Tästä on tietenkin helppo olla samaa mieltä.

Siitä huolimatta poliisi olisi mielestäni voinut kertoa kaksi asiaa jo yöllä: 1) sen, että ampumistapauksessa on syntynyt kuolonuhreja ja 2) uhrien lukumäärän tai arvion siitä. Myös olisi ollut syytä kertoa selvemmin se tosiasia, joka varmasti heti oli tiedossa, että ampuminen tapahtui keskellä kävelykatua.

Lisäksi Imatran tapauksessa kierroksia lisäsi se, että väärät tiedot levisivät Suomen rajojen ulkopuolelle. Ulkoministeriö kommentoi Ylen uutisessa, että trollaajien tarkoituksena oli vahingoittaa Suomen ja Venäjän suhteita.

Poliisi tiedotti lopulta Imatran tapahtumista myös englanniksi sunnuntai-iltana.

Jämsen-Turkki peräänkuuluttaa ihmisiltä medialukutaitoa. Se on tietenkin myös tärkeää. Mutta poliisi voisi myös edes pohtia omaa tiedottamistaan ja sitä, pitäisikö huhujen lietsominen ottaa siinä huomioon.

]]>
20 http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227493-imatran-poliisi-antoi-avaimet-kateen-trolleille#comments Kotimaa Imatra Poliisitiedotteet Sosiaalinen media Trollaaminen Turpo Wed, 07 Dec 2016 09:07:15 +0000 Jenni Tamminen http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227493-imatran-poliisi-antoi-avaimet-kateen-trolleille
Venäjä-liu’utus käynnissä Suomessa? http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226662-venaja-liu-utus-kaynnissa-suomessa <p>Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Sivut/UaVM_9+2016.aspx">mietintö</a> ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta valmistui eilen. Papereita on kuvailtu samasta puusta veistetyksi, mitä suuret linjat varmasti ovatkin. Ne pienet nyanssierot käsittelevät kuitenkin suuria asioita: Suomen asemoitumista maailmanpoliittisella kartalla, Suomen suhdetta puolustusliitto Natoon.</p><p>Vasemmistoliittoa valiokunnassa edustavan Paavo Arhinmäen mielestä <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/208834-alahdys-suomen-uudesta-nato-lauseesta-liuutettiin-suomea-lahemmas-natoa">Suomea &rdquo;liu&rsquo;utettiin lähemmäs Natoa&rdquo;</a>. Ei kovin yllättävää vasemmistoliiton turvallisuuspoliittisen linjan valossa.</p><p>Mietinnöstä ja selonteosta on paljastunut muutama kiinnostava ero sanamuodoissa. Niistä tarkemmin <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/208876-suomen-nato-harjoitukset-eduskunnan-syyniin-siihen-tuli-kirjaus-poliittisesta">tässä uutisjutussa</a>.</p><p>Näiden kirjausten perusteella voi kysyä, mihin suuntaan Suomea oikein halutaan liu&rsquo;uttaa. Erityisen kiinnostava on mietinnön linjaus Nato-kumppanuutta koskevassa kohdassa. Sen mukaan ne harjoitukset, joihin Suomi osallistuu, eivät saa aiheuttaa &rdquo;kansainvälisen jännityksen kasvua&rdquo;.</p><p>Kirjaus herättää kysymyksen siitä, miten tuo &rdquo;jännityksen kasvu&rdquo; sitten määritellään. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Natoon nihkeästi suhtautuva Matti Vanhanen (kesk.) sanoi eilen, että Suomi voi itse arvioida, mikä harjoitus tuo tai ei tuo jännitteitä.</p><p>Jännitteiden kasvattamiseksi voitaisiin halutessa tulkita melkeinpä mikä tahansa osallistuminen, josta Venäjä sanoo negatiivisen sanan.</p><p>Muistettakoon, että valiokunnassa istuu myös Natoon erittäin torjuvasti suhtautuva ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). Hän on <a href="https://demokraatti.fi/tuomioja-ulkoasiainvaliokunnan-mietinnosta-yksi-kohta-jota-emme-olisi-sellaisenaan-koskaan-tekemassa/">Demokraatin mukaan</a> tyytyväinen mietinnön muutoksiin verrattuna selontekoon.</p><p>Uutena asiana mietinnössä on myös se, että eduskunnan tulee oikea-aikaisesti saada riittävät tiedot suunnitelluista harjoituksista.</p><p>Viime aikoina Suomen osallistumisista Nato-harjoituksiin on saatu väännettyä kohu jos toinenkin sillä varjolla, että eduskunnan valiokunnat on pidetty pimennossa. Tiedon pimittäminen lisääkin julkisuudessa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=zMAtUKDwfW8">sitä tuntua, että kyllä Suomea nyt varmaan ollaan salaa viemässä Natoon.</a></p><p>Tässä mielessä olisi varmaan hallituksenkin etu, että tieto kulkisi paremmin. Toisaalta silloin kohut voivatkin jatkossa syntyä siitä, mihin harjoituksiin Suomi on tulevaisuudessa osallistumassa, ja näitä voidaan puida etukäteen juurta jaksaen ja pohtia Venäjän reaktioita milloin mihinkin Suomen osallistumiseen.</p><p>Varsinkin Nato-yhteistyön vastustajilla kun on <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/173644-kansanedustaja-vaittaa-nato-harjoitus-provokaatio-usa-tahtaa-suomen-ulkopoliittisen">intressi saada nämä asiat lehtien palstoille</a>.</p> Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mietintö ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta valmistui eilen. Papereita on kuvailtu samasta puusta veistetyksi, mitä suuret linjat varmasti ovatkin. Ne pienet nyanssierot käsittelevät kuitenkin suuria asioita: Suomen asemoitumista maailmanpoliittisella kartalla, Suomen suhdetta puolustusliitto Natoon.

Vasemmistoliittoa valiokunnassa edustavan Paavo Arhinmäen mielestä Suomea ”liu’utettiin lähemmäs Natoa”. Ei kovin yllättävää vasemmistoliiton turvallisuuspoliittisen linjan valossa.

Mietinnöstä ja selonteosta on paljastunut muutama kiinnostava ero sanamuodoissa. Niistä tarkemmin tässä uutisjutussa.

Näiden kirjausten perusteella voi kysyä, mihin suuntaan Suomea oikein halutaan liu’uttaa. Erityisen kiinnostava on mietinnön linjaus Nato-kumppanuutta koskevassa kohdassa. Sen mukaan ne harjoitukset, joihin Suomi osallistuu, eivät saa aiheuttaa ”kansainvälisen jännityksen kasvua”.

Kirjaus herättää kysymyksen siitä, miten tuo ”jännityksen kasvu” sitten määritellään. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Natoon nihkeästi suhtautuva Matti Vanhanen (kesk.) sanoi eilen, että Suomi voi itse arvioida, mikä harjoitus tuo tai ei tuo jännitteitä.

Jännitteiden kasvattamiseksi voitaisiin halutessa tulkita melkeinpä mikä tahansa osallistuminen, josta Venäjä sanoo negatiivisen sanan.

Muistettakoon, että valiokunnassa istuu myös Natoon erittäin torjuvasti suhtautuva ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). Hän on Demokraatin mukaan tyytyväinen mietinnön muutoksiin verrattuna selontekoon.

Uutena asiana mietinnössä on myös se, että eduskunnan tulee oikea-aikaisesti saada riittävät tiedot suunnitelluista harjoituksista.

Viime aikoina Suomen osallistumisista Nato-harjoituksiin on saatu väännettyä kohu jos toinenkin sillä varjolla, että eduskunnan valiokunnat on pidetty pimennossa. Tiedon pimittäminen lisääkin julkisuudessa sitä tuntua, että kyllä Suomea nyt varmaan ollaan salaa viemässä Natoon.

Tässä mielessä olisi varmaan hallituksenkin etu, että tieto kulkisi paremmin. Toisaalta silloin kohut voivatkin jatkossa syntyä siitä, mihin harjoituksiin Suomi on tulevaisuudessa osallistumassa, ja näitä voidaan puida etukäteen juurta jaksaen ja pohtia Venäjän reaktioita milloin mihinkin Suomen osallistumiseen.

Varsinkin Nato-yhteistyön vastustajilla kun on intressi saada nämä asiat lehtien palstoille.

]]>
62 http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226662-venaja-liu-utus-kaynnissa-suomessa#comments Kotimaa Nato Turpo Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Venäjä Wed, 23 Nov 2016 07:34:16 +0000 Jenni Tamminen http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226662-venaja-liu-utus-kaynnissa-suomessa
Sääntö-Suomi: Näin pistät myllyn pyörimään ja saat ilmaista mainosta http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224184-saanto-suomi-nain-pistat-myllyn-pyorimaan-ja-saat-ilmaista-mainosta <p>Ajassa on jo pitkään liikkunut kansalaisten kypsymistä niin sanottuun sääntö-Suomeen. Edes hallituksen norminpurkutalkoot eivät ole hillinneet sitä, että sääntö-Suomella edelleen irtoaa paljon julkisuutta ja saa kansalaisten sympatiat osakseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Niinpä tänä totuudenjälkeisenä aikana annan ilmaisen vinkin tiukan markkinointibudjetin kanssa kamppaileville yrittäjille: sääntö-Suomeen vetoaminen, varsinkin alkoholilainsäädännössä tai sitä liippaavassa asiassa tuo ilmaista mainosta aika vähällä vaivalla. Varsinkin aluehallintovirasto Avi näyttäisi olevan kannattava kohde, johon some-raivon suunnata.</p><p>&nbsp;</p><p>Sehän on nähtykin, jo useamman kerran. Viimeksi tänään aluehallintovirasto selvitti viikonloppuna puhjennutta<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/205753-viranomainen-sana-cocktail-sallittu-vain-jakevien-juomien-tuotenimet-kiellettiin"> cocktail-kohua</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaavia aiempia tapauksia tulee mieleen vaivatta: pari vuotta sitten se kuuluisa<a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1412992673442"> viskigate</a> ja Pori Jazzien <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014070418462670_uu.shtml">pillimehukohu</a> sekä heinäkuun lomakautena tänä vuonna niin sanottu <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001226525.html">Löyly-kohu</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Tässä kootusti muutama pointti, joita kohua nostattaessa kannattaa ottaa huomioon:</p><p>&nbsp;</p><p><strong>1. Kielletty sana.</strong> Cocktail-kohun keskeinen elementti oli väite, että viranomainen oli kieltänyt käyttämästä tiettyä sanaa. Myös viskigatessa oli samasta asiasta kyse. Älytöntä, mutta samalla kuitenkin jotenkin uskottavaa: vain Suomessa voi käydä näin. Eikä sillä ole mitään väliä, että viranomaisen mukaan itse asiassa kyseistä sanaa ei olekaan kielletty. Riittää, että väitteessäsi on mukana edes pienikin totuuden siemen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>2. Ajoita oikein. </strong>Kaava lähes kaikissa esimerkkitapauksissa oli sama: some-mylly lähti pyörimään viikonloppuna tai sen alla. Kohu sai velloa parhaimmillaan koko viikonlopun, kunnes maanantaina virka-ajan taas koittaessa aluehallintovirasto pääsee kommentoimaan oman näkemyksensä asiasta. Ainoastaan pillimehukohun tapauksessa asia tuli julkisuuteen torstaina ja viranomainen kommentoi perjantaina, ettei pillimehukieltoa ollut olemassakaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin Sanomien viskigaten aloittaneesta jutusta (Avin väitettiin kieltäneen sanan viski käytön yksityishenkilöiden blogeissa) itse asiassa ilmenee yksi syy, miksi kohu kannattaa ajoittaa juuri viikonloppuun: &rdquo;Aluehallintovirastosta ei lauantaina tavoitettu ketään haastattelua varten.&rdquo; Tässä tapauksessa Avin ylitarkastaja selvitti asiaa kuitenkin jo sunnuntaina; kahdessa muussa esimerkkitapauksessa vasta maanantaina.</p><p>&nbsp;</p><p>Avi näyttäisi olevan altis viikonloppukohuille, koska siellä ollaan yleensä tavoitettavissa vain arkisin. Toki kaikkia muitakin virkamiestahoja kannattaa yrittää.</p><p>&nbsp;</p><p>Sitä paitsi: mikäpä parempi ajankohta nostattaa kohua alkoholista tai ravintolassa käynnistä kuin viikonloppu. Ja kun Avi maanantaina ehättää oikomaan väärinkäsityksiä, kansalaisista se kuulostaa vain pilkunviilaamiselta. Kun someraivo on nostettu, eivät selittelyt enää auta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>3. Anna epäilyksen varjon laskeutua.</strong> Älä syytä suoraan viranomaista valehtelusta. Itse asiassa niin ei kannata missään nimessä tehdä. Viranomaisen kommentoitua (korjattua) asiaa julkisuudessa kannattaa päin vastoin todeta, että asia hoituu hyvässä yhteisymmärryksessä, eikä tietenkään ole tarkoitus rikkoa lakia. Kansalaisten inho sääntö-Suomea vastaan on niin voimakas, että epäilyksen varjo viranomaisten selityksiin laskeutuu kuin itsestään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ajassa on jo pitkään liikkunut kansalaisten kypsymistä niin sanottuun sääntö-Suomeen. Edes hallituksen norminpurkutalkoot eivät ole hillinneet sitä, että sääntö-Suomella edelleen irtoaa paljon julkisuutta ja saa kansalaisten sympatiat osakseen.

 

Niinpä tänä totuudenjälkeisenä aikana annan ilmaisen vinkin tiukan markkinointibudjetin kanssa kamppaileville yrittäjille: sääntö-Suomeen vetoaminen, varsinkin alkoholilainsäädännössä tai sitä liippaavassa asiassa tuo ilmaista mainosta aika vähällä vaivalla. Varsinkin aluehallintovirasto Avi näyttäisi olevan kannattava kohde, johon some-raivon suunnata.

 

Sehän on nähtykin, jo useamman kerran. Viimeksi tänään aluehallintovirasto selvitti viikonloppuna puhjennutta cocktail-kohua.

 

Vastaavia aiempia tapauksia tulee mieleen vaivatta: pari vuotta sitten se kuuluisa viskigate ja Pori Jazzien pillimehukohu sekä heinäkuun lomakautena tänä vuonna niin sanottu Löyly-kohu.

 

Tässä kootusti muutama pointti, joita kohua nostattaessa kannattaa ottaa huomioon:

 

1. Kielletty sana. Cocktail-kohun keskeinen elementti oli väite, että viranomainen oli kieltänyt käyttämästä tiettyä sanaa. Myös viskigatessa oli samasta asiasta kyse. Älytöntä, mutta samalla kuitenkin jotenkin uskottavaa: vain Suomessa voi käydä näin. Eikä sillä ole mitään väliä, että viranomaisen mukaan itse asiassa kyseistä sanaa ei olekaan kielletty. Riittää, että väitteessäsi on mukana edes pienikin totuuden siemen.

 

2. Ajoita oikein. Kaava lähes kaikissa esimerkkitapauksissa oli sama: some-mylly lähti pyörimään viikonloppuna tai sen alla. Kohu sai velloa parhaimmillaan koko viikonlopun, kunnes maanantaina virka-ajan taas koittaessa aluehallintovirasto pääsee kommentoimaan oman näkemyksensä asiasta. Ainoastaan pillimehukohun tapauksessa asia tuli julkisuuteen torstaina ja viranomainen kommentoi perjantaina, ettei pillimehukieltoa ollut olemassakaan.

 

Helsingin Sanomien viskigaten aloittaneesta jutusta (Avin väitettiin kieltäneen sanan viski käytön yksityishenkilöiden blogeissa) itse asiassa ilmenee yksi syy, miksi kohu kannattaa ajoittaa juuri viikonloppuun: ”Aluehallintovirastosta ei lauantaina tavoitettu ketään haastattelua varten.” Tässä tapauksessa Avin ylitarkastaja selvitti asiaa kuitenkin jo sunnuntaina; kahdessa muussa esimerkkitapauksessa vasta maanantaina.

 

Avi näyttäisi olevan altis viikonloppukohuille, koska siellä ollaan yleensä tavoitettavissa vain arkisin. Toki kaikkia muitakin virkamiestahoja kannattaa yrittää.

 

Sitä paitsi: mikäpä parempi ajankohta nostattaa kohua alkoholista tai ravintolassa käynnistä kuin viikonloppu. Ja kun Avi maanantaina ehättää oikomaan väärinkäsityksiä, kansalaisista se kuulostaa vain pilkunviilaamiselta. Kun someraivo on nostettu, eivät selittelyt enää auta.

 

3. Anna epäilyksen varjon laskeutua. Älä syytä suoraan viranomaista valehtelusta. Itse asiassa niin ei kannata missään nimessä tehdä. Viranomaisen kommentoitua (korjattua) asiaa julkisuudessa kannattaa päin vastoin todeta, että asia hoituu hyvässä yhteisymmärryksessä, eikä tietenkään ole tarkoitus rikkoa lakia. Kansalaisten inho sääntö-Suomea vastaan on niin voimakas, että epäilyksen varjo viranomaisten selityksiin laskeutuu kuin itsestään.

]]>
0 http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224184-saanto-suomi-nain-pistat-myllyn-pyorimaan-ja-saat-ilmaista-mainosta#comments Aluehallintovirasto Byrokratia Byroslavia Sääntö-Suomi Totuudenjälkeinen aika Mon, 10 Oct 2016 12:36:33 +0000 Jenni Tamminen http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224184-saanto-suomi-nain-pistat-myllyn-pyorimaan-ja-saat-ilmaista-mainosta