*

Jenkan tahti

Lentoemäntä, AKT:n uusi lakkoase?

  • Lentoyhtiöitä huolettaa se, millainen rooli matkustamohenkilökunnan SLSY:llä tulee olemaan osana AKT:tä.
    Lentoyhtiöitä huolettaa se, millainen rooli matkustamohenkilökunnan SLSY:llä tulee olemaan osana AKT:tä.

Huomenna tiistaina koittaa päivä, jota auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT kuvaa historialliseksi. Suomalaisten ja Suomessa toimivien lentoyhtiöiden matkustamohenkilöstöä edustavasta Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY:stä tulee virallisesti AKT:n ensimmäinen yhteisöjäsen.

 

AKT on ollut paljon julkisuudessa esillä viime päivinä Postin työkiistan tiimoilta. Lakkoherkän liiton tapa suunnata tukitoimensa DHL:ään, Postin työkiistassa ulkopuoliseen tahoon, on herättänyt pöyristystä työnantajapuolella.

 

Luonnollinen kysymys onkin, millaiseksi 1650 jäsenen SLSY:n rooli muodostuu yli 50 000 jäsentä edustavan AKT:n sisällä. Kysymys on äärimmäisen olennainen lentoyhtiö Finnairille, joka on viimeisen vuoden aikana selviytynyt vaikeista työehtosopimusväännöistä ja jonka tilanne niin taloudellisesti kuin sisäisen hengenkin kannalta näyttää tällä hetkellä selvästi valoisammalta.

 

Finnairin jättimäinen kalustouudistus ja siihen liittyvät rekrytoinnit ovat nostaneet yhteishenkeä yhtiössä. Herkissä säästöneuvotteluissa selviydyttiin ilman isoja työtaistelutoimia.

 

Lentoyhtiöiden pelkona on, että AKT alkaa nyt käyttää SLSY:tä työkalunaan tulevissa kiistatilanteissa – myös sellaisissa, jotka eivät lentoyhtiöihin liity.

 

Liittyminen AKT:hen ei ollut SLSY:lle itsestäänselvyys: liiton johdon kerrottiin kesällä vastustavan asiaa.

 

Finnairille työtaistelutoimet ovat aina lose-lose-tilanne: yhtiön on varauduttava mahdollisiin lakkoihin jo selvästi etukäteen lentojen peruutuksilla, jottei Helsinki–Vantaalle jää suurta ihmisjoukkoa jumiin. Vaikka työtaistelutoimet peruuntuisivat, se usein tapahtuu viime tingassa, mikä ei Finnairia enää siinä vaiheessa auta.

 

AKT on tunnettu kovista otteistaan. Juuri hiljattain liitto ilmoittautui jättäytyvänsä yhteiskuntasopimusneuvotteluiden ulkopuolelle. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ilmoittanut, ettei voi sellaista vetoa hyväksyä.

 

EK myös huomautti, että AKT:llä on ”kriittistä painoarvoa”, minkä Postin työriitaan liittyvät tukilakot osoittivat.

 

Tähän asti AKT on käyttänyt työkalunaan useimmin Suomen ulkomaankaupan kannalta kriittisessä asemassa olevia satamien ahtaajia. Suomen lentoliikenteen pysäyttämisellä olisi myös tuhoisat seuraukset.

 

- Laajemmassa rintamassa pystymme paremmin vastaamaan työnantajien koveneviin otteisiin, muotoili AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen marraskuussa julkaistussa tiedotteessa.

 

Miltäköhän tämä Finnairista kuulostaa?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Onhan noilla ammattiryhmillä varsin erilaiset vaatimukset.

Työskentely lentoemäntänä tai stuerttina edellyttää vahvaa asiakaspalveluhenkeä, tilannetajua, hyviä vuorovaikutustaitoja, oma-aloitteisuutta, sopeutumiskykyä, tiimihenkisyyttä ja joustamista.

Ahtaajaksi hakeutuvalta ei vaadita mitään edellytyksiä eikä koulutusta.

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

Asiakaspalvelunäkökulma lienee tosiaan varsin erilainen noissa ammateissa.

Pasi Harjamäki

Mene Varsio päiväksi satamaan duuniin ja katsotaan sitten illalla, miten sait hommat hoidettua, ilman mitään edellytyksiä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Pasi Harjamäki

En enää viitsi. Ensimmäisen kerran olin satamatöissä Jätkäsaaressa 16 vuotiaana B-miehenä 60 luvulla. Välillä katselin ahtaajien töitä merimiehenä ja vientiteollisuuden satamatarkastajana. Kuusi vuotta sitten jäin ahtausliikkeen palveluksesta eläkkeelle.

Pasi Harjamäki Vastaus kommenttiin #11

Ja nyt sanot, ettei ahtaajan työ vaadi mitään edellytyksiä?
Aivan yhtä hyvin kai lentoemon työkin sitten hoituu ilman edellytykiä tai merimiehen tai satamatarkastajan.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Lentoemäntien lakko herättää suuren yleisön huomion, koska he siitä ensinnä kärsivät. Viennin ja tuonnin vaikeuttaminen satamissa puree toki paremmin ja laajemmin EK:n jäseniin, mutta eihän se ole sama asia kuin peruuntunut lomamatka. Lentoemännät ja stuertit ovat mainio ryhmä julkisuuteen päin huomion herättämiseksi,

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

"MTV:n uutisten tietojen mukaan AKT:n päätökset tukilakoista ja irtautumisesta keskitetystä työmarkkinaratkaisusta teki lähinnä puheenjohtaja Marko Piirainen itse, eikä asiaa ole käsitelty liiton hallintoelimissä kuten hallituksessa tai valtuustossa. "

Noin kirjoittaa MTV:n Timo Haapala.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

-" Yhteiskunnan kokonaisetu ei kuulu AKT:n sanavarastoon tai toimintakulttuuriin" kirjoittaa toimittaja Kirsi Turkki, Lännen Mediassa

AKT:n "pikku-hitlereillä" ei ole talkoohenkeä eikä halua tulla mukaan yhteiskuntasopimukseen, maksoi mitä maksoi Suomelle.

AKT haluaa olla kiveenhakatun toimintamallinsa mukaisesti vastarannakiiskenä ja käpykaartissa rintamakarkurina. Tuumaakan ei anneta periksi. Oman avainjärjestön edut täytyy säilyttää tapissa, kävi muille (palkansaaja)järjestöille kuinka tahansa.

Solidaarisuus on AKT:lle tuntematon käsite. Vai onkohan?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Finnair investoi uuteen kalustoon, jolloin on aivan luonnollista, että henkilöstö haluaa osansa investointien tuotosta.

Pasi Harjamäki

Aloite AKT:n liittymisestä tuli SLSY:stä.
AKT ei tarvitse SLSY:tä, mutta SLSY:lle AKT tuo huomattavasti uskottavuutta omien tavoitteidensa ajamiseen.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Jatkuvalle yt-kuurille pakotettu työntekijäpuoli, joka on alkanut huomata etteivät jatkuvasti vaihtuvat omistajat ja firmojen nimet ole tuoneet dynaamisia uuden ajan johtamistapoja, alkaa löytää luokkataisteluhengen, valitettavasti.

Nyt tarvittaisiin pitkäjänteisempää pääomaa ja työntekijät huomioon ottavaa panostamista firmojen todelliseen kehittämiseen. Sillä saadaan aidosti kestävää yhteisymmärrystä ja menestystä.

Nykytilanteessa AKT:n tapa laittaa kova kovaa vastaan alkanee houkutella yhä useampia...

Jouni Hakola

Miten niin luonnollista? Investoinnin tuotollahan maksetaan se investointi. Jos taksirenki saa alleen uuden Mersun, ei sekään palkankorotuksen peruste ole.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Nykyaikana olisi tarkasti seurattava vastaavissa töissä olevie ulkomaalaisten työvoima kuluja, kuten lentoemäntien tapauksessa, Kun kävin vuosi sitten USAsa ja lennolla Kanadaan jutettelin lentoemännän kanssa ja puhe meni palkkohin niin hän väitti että finnairin palkat ovat korkeammat kuin heidän samoin lentäjien. En tiedä pitääkö paikkansa mutta kun elämme glopaali taloudessa ja kilpailemme kaikkien kanssa niin meillä pitäisi olla maamme siainnista johtuen mieluimmin pienemmät kuin isommat kulut. ATK tapauksessa olisi ilman muuta oltava malttia vaatimuksissa palkan suhteen, jos esimerkiksi verattaan Ruotsiin niin meiltä jo etäisyyden takia ovat rahdit isommat ja heillä on vielä maantie yhteys eurooppaan joka vielä laskee rahtien hintaa ja nopeuttaa nopeuttaa niitä, ei heillä koskaan ole uhattu panna satamat kiinni eikä yleensä uhata lakolla. Tosin lakolla Ruotsissa ei olisi samaa vaikutusta kuin meillä johtuen maantieyhteydestä.

Toimituksen poiminnat