Jenkan tahti

Nollatuntisopimukset – se oleellisempi luku

Työntekijäliittojen piirissä on viime aikoina käyty kovaan julkisuuskamppailuun niin sanottuja nollatuntisopimuksia vastaan. Myös esimerkiksi SDP:ssä tällaisia sopimuksia pidetään ongelmallisina.

Ministerinäkin aiemmin toiminut kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) kyselee, sopivatko nollatuntisopimukset oikeasti opiskelijoille. Aiemmin Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on varoittanut työpaikkojen ”uudesta villityksestä” ja todennut, että työnantajat yrittävät nollatuntisopimusten avulla välttää laissa määrättyjä velvollisuuksia.

Ay-liikkeen tyrmäyskannanotot alkoivat oikein ropista sen jälkeen, kun Tilastokeskus kertoi nollasopimuksella työskentelevän 83 000 ihmistä. Asiaa tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa. 

Olisi tarpeen nyt rauhallisesti tarkastella uusia lukuja ja asettaa ne mittasuhteisiinsa. Jos ja kun nollatuntisopimuksesta puhutaan ongelmana, olennaista on mielestäni tämä Tilastokeskuksen blogissa julkaistu havainto:

- Lisätunteja kaikista sopimuksen piirissä olevista haluaisi 30 prosenttia eli noin 25 000 palkansaajaa, osa-aikaisesti työskentelevistä 37 prosenttia.  

Siis: nollatuntisopimuksella työskentelee 83 000 ihmistä. Heistä 25 000 haluaisi enemmän työtunteja.

21 000 palkansaajaa on sellaisessa tilanteessa, että he haluaisivat kokoaikatyötä, mutta sitä ei ole tarjolla.

Ay-liikkeiden tiedotteisiin ja kannanottoihin on ansiokkaasti poimittu luku 83 000, mutta ei sitä olennaisempaa lukua. 

Onko 25 000 ihmistä paljon vai vähän? Koko palkansaajien massassa se tuntuu aika pieneltä. Toisaalta selvästi on olemassa työntekijäjoukko, jolle nollatuntisopimukset ovat ongelma, eikä sitä pidä vähätellä. Nollatuntisopimusten kieltämistä vaativan tammikuisen kansalaisaloitteen on allekirjoittanut 25 000 ihmistä. Se taas on mielestäni on tilastotietojen valossa aika iso luku, vaikkakin moni voi varmasti allekirjoittaa kansalaisaloitteen, vaikkei omakohtaista kokemusta aihepiiristä olisikaan.

Tilastokeskuksen blogissa arvioidaan, että uudet tutkimustulokset tukevat molempien osapuolten näkemyksiä. Näkemys tuntuu perustellulta. Näin ollen JHL:n varoituksella sanamuodoilla kikkailuista ja velvollisuuksien välttelystä voi olla pohjaakin. 

Vaikea kuitenkin uskoa, että ongelma olisi ihan niin laajamittainen kuin mitä JHL haluaa antaa ymmärtää. Muutenkin työelämän pelisäännöistä piittaamatton työnantaja toki voi käyttää näitäkin sopimuksia väärin.

Mielestäni nollatuntisopimusten kohdalla ongelmallisimmalta kuulostaakin juuri se, että näitä sopimuksia ei ole määritelty laissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Opiskelijan lisätyöksi nollatuntisopimukset voivat sopia, jos työhön ei tarvitse lähteä kesken koulupäivän. Ilman muuta työtä tai opiskelupaikkaa olevalle se voi olla silkkaa orjuutusta. Kaiken lisäksi siitä seuraa jatkuvaa sovittelua Kelan työttömyyspäivärahan kanssa.

http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189334-...

Käyttäjän MikaVyrynen kuva
Mika Väyrynen

Kirjoitin aiemmin nollatuntisopimuksista:

http://mikavyrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189761...

Eihän tuossa systeemissä ole mitään järkeä, ainakaan työttömän näkökulmasta katsottuna, siis jos työnantajalla ei ole takuutunteja antaa. Tulee ongelmia vain laskujen maksuissa kun paperienpyöritys virastoissa vie kauan aikaa.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Lisäksi joillakin työnantajilla voi olla näitä nollatuntilaisia enemmänkin ja suosikit saavat enemmän työtä kuin muut. Minusta työnantajalla on iso vastuu nollatyösopimuksen onnistumisessa, kun mitään varsinaisia sääntöjä ei ole.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomen ongelma on nettopalkkojen pienuus ja heikko ostovoima.

Suomi on haalinut maailmalta kaikki veromallit itselleen ja on nyt kusessa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Opiskelijoiden kodalla ongelmasta päästään, kun opiskelusta aletaan maksaaa palkkaa. Opiskelu on kansantaloutta ja yhteiskuntaa hyöädyttävää todellista ja rankkaa työtä. Työstä pitää maksaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ulkomaiselle opiskelijalle opiskelusta kertyy eläkettä, joten silloinhan opiskelua voidaan pitää työnä. Onko se työtä myös suomalaiselle opiskelijalle vai ovatko omat eri asemassa kuin muualta opiskelemaan tulleet?

Tätä eläkkeen kertymistä olen tänään ihmetellyt. Siitä päätettiin vuonna 2005 ja ajattelin selvittää taustoja.

ulkomailta Suomeen opiskelemaan tuleva kerryttää samalla myös eläkettä itselleen. Opiskelusta on karttunut eläkeoikeutta vuodesta 2005 lähtien.

– Suomessa opiskelee vuosittain tuhansia ulkomaalaisia opiskelijoita joten potentiaalinen eläkkeensaajien määrä tulee jatkossa olemaan merkittävä. Epäselvyyttä on nyt siitä onko eläkekarttuma tarkoitettu myös heille jotka käyvät opiskelemassa tutkinnon ja palaavat sitten kotimaahans.

kertymä on 60 euroa kuukaudessa ja eläkkeen saadakseen pitää ansaita työllä Suomessa 13 000 euroa. Monihan tekee opiskeluaikana myös työtä, joten kyllä tuo 13 000 varmasti saadaan kasaan.
http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?...

Matias Härkönen

Meillä on 300 000 - 500 000 työtöntä. Näistä varmasti moni olisi erittäin tyytyväinen kun saisi edes nollasopimuksen aikaiseksi. Jos nollasopimukset kielletään, niin noista 83 000 nollasopimuksella työskentelevistä saadaan varmaankin kymmeniä tuhansia uusia työttömiä.

Tämä nollasopimusten kielto on ehkä älyttömin idea, mitä "työväenpuolueelta" olen kuullut. On päivänselvää, että on aloja ja toimia, joissa ei voida ottaa ketään muuta kuin ns. kiireavuksi. Monet nollatunteja tekivät, ovat töissä yhden kahden hengen yrityksissä. Paikkaamassa kiireitä ja sairaslomia yrittäjille. Ei nämä palkkaa ketään, jos yhtäkkiä pitää tarjota vaikka 18 tuntia joka viikko. Peukaloitako siellä sitten pyöritellään jos töitä ei ole?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#3
Neuvostoliitossa sai yliopistossa opiskelija 40 ruplaa/kk. Siivooja kympin enemmän.
Olisiko tuo taso oikea? Tuohon aikaan esim. vodkapullo maksoi 3,14 ruplaa.

Monessako maassa maksetaan opiskelijoille palkkaa? Minä opiskelin pankkilainalla.

Janne Suuronen

Kaikkein oleellisinta tässä varmaankin olisi korjata nollatuntisopimuksia tehneiden työttömyyskorvausten ja sosiaaliturvaetuuksien saamisen ehtoja.

Toimituksen poiminnat