Jenkan tahti

3 yleistä harhaluuloa maailmasta – testaa itsesi!

Törmäsin TED-yhdistyksen kiinnostavaan konferessipuheeseen eli TEDtalkiin, joka käsittelee länsimaisen ihmisen maailmankuvaa. TED-konferenssin puhuja, ruotsalaisprofessori Hans Rosling esittää puheensa aluksi yleisölle kolme yksinkertaista monivalintakysymystä globaalista kehityksestä. Samoja kysymyksiä on esitetty ruotsalaisille ja yhdysvaltalaisille ihmisille Roslingin tekemässä kyselyssä.

 

Kysymykset liittyvät luonnonkatastrofeihin, koulunkäyntiin ja köyhyyteen globaalisti.

 

Jos haluat testata tietosi, katso ensin tämä alla oleva video kysymyksineen ja vastauksineen ja lue vasta sitten loput tästä blogitekstistä.

https://

 

 

 

Vastasin itse oikein vain yhteen kysymyksistä. Suurin osa ruotsalaisista ja yhdysvaltalaisista vastasi väärin; jopa simpanssit pärjäsivät paremmin. Videolla Hans ja hänen poikansa Ola Rosling havainnollistavat, miten länsimaisen ihmisen vääristynyt maailmankuva syntyy. Kiinnostavaa oli myös tiedotusvälineiden osuus. On tietysti luonnollista, että yllättävät, katastrofaaliset ja negatiiviset tapahtumat kiinnostavat, minkä vuoksi ne pääsevät esille. 

 

Toisaalta esimerkiksi sodat mielestäni ansaitsevatkin palstatilaa tiedotusvälineissä. Docventuresin viimeksi esittämä dokkari Return to Homs on esimerkki siitä, että sotiin liittyvä uutisointikin on puutteellista.

 

Tavallaan tämä kaikki on ymmärrettävää, mutta Roslingin esitys oli silti silmiä avaava. Erityisesti tuloerojen kasvamista käsittelevä kohta oli yllättävä. Täytyy kuitenkin muistaa, että Rosling käsittelee globaalia tilannetta. Tuloerojen tasoittuminen globaalisti ei tarkoita sitä, etteikö tietyillä alueilla niiden kasvaminen olisi oikeasti ongelma.

 

Videon lopussa osoitetaan konkreettisesti, mitä tarkoittaa, kun puhutaan geopolitiikan painopisteien siirtymisestä muualle kuin Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan (eli Kiinaan ja Intiaan).

 

Rosling on levittänyt viestiään jo useamman vuoden ajan. Hän on käsittääkseni arvostettu puhuja, ja kieltämättä tyyliltään viihdyttävä. Ruotsalainen, joka levittää ilosanomaa siitä, että maailma kehittyy parempaan suuntaan. Eihän hänestä voi olla tykkäämättä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän JukkaKaijala kuva
Jukka Kaijala

Vahvasti samaa mieltä blogistin kanssa. Yleisesti ottaen mennään hyvään suuntaan vaikka paikallisia takapakkeja välillä sattuukin. Suurin uhka tällä hetkellä onkin ääriainekset jotka joko ideologisista tai uskonnollisista syistä haluavat välittää vääristynyttä informaatiota maailman menosta.

Kriittinen tarkastelu väitteiden ja uskomusten suhteen on aina suositeltavaa.

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

Niinpä. On aika kiva kuulla välillä positiivistakin tuuttausta, kun normaalisti on tottunut enemmänkin niihin huonoihin uutisiin. Tietty aina pitää olla kriittinen.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Tulojenjakautumista koskevan käyrän voi esittää muillakin tavoilla:

http://www.givingwhatwecan.org/sites/givingwhatwec...

http://thesocietypages.org/graphicsociology/files/...

http://4.bp.blogspot.com/-NjjkDTr7Vk8/ULKREQ8x0KI/...

http://news.bbcimg.co.uk/media/images/57919000/gif...

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/45...

http://currydemocrats.org/in_perspective/corporate...

http://inequality.org/income-inequality/

Pointtina on että videossa käytetyssä tuloja tarkastelevassa muuttujassa ihmisten suhteellinen tulotaso oli sidottu maailman keskiarvoon, mutta tällöin syntyy harhaanjohtava mielikuva, jossa tulot jakautuvat tasaisesti.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Totta, paljon riippuu siitä, miten asian esittää. Se taas riippuu siitä, mitä halutaan sanoa ja mikä koetaan ongelmaksi. Rosling keskitti huomionsa köyhiin, ja toi esiin, että he voivat nykyään paremmin kuin ennen. Sinun laittamasi kaksi ensimmäistä kuvaajaa (muita en jaksanut klikkailla auki) keskittävät huomion rikkaisiin, jotka myös voivat nykyään paremmin kuin ennen. Joidenkin mielestä tämä on tietysti huono asia, mutta minusta oleellisempaa on, että köyhätkin voivat paremmin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kiinnostava video. Ensimmäisessä ja viimeisessä osuin oikeaan, mutta toisessa - naisten koulunkäynnissä - menin vikaan.

Ensimmäinen oli jopa helppo. Rakennustekniikka, varoitusjärjestelmät, pelastustoimien organisointi ja muuta vastaavat asiat ovat selvästi parantuneet. Niinpä ei ole mikään yllätys, että luonnonkatastrofien vaatimien uhrien määrä on selvästi pudonnut.

Kiinan, Intian ja Kaakkois-Aasian maiden voimakkaasta taloudellisesta kehityksestä on myös helppo päätellä, että pahimman köyhyyden määrä on selvästi vähentynyt. Tästä on jopa kerrottu mediassakin.

Se kiinnostava - ja huolestuttava - pointti on, miksi asioiden tilasta on niin yleisesti, jopa valtaosin, vääriä kuvitelmia. Medialla on tässä ilman muuta selvä vastuu. Mutta minkä takia se levittää virheellistä ja asenteellista informaatiota? Muutoinhan noiden väärien mielikuvien yleisyyttä on mahdoton ymmärtää.

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

Se eka oli minustakin aika selvä.

Medialla on vastuu, mutta en usko, että tahallaan levitetään virheellistä informaatiota. Tai ehkä on niin, että informaatio sinänsä ei ole virheellistä, mutta kokonaiskuva, joka uutisista muodostuu, on kallistunut väärään suuntaan. Siihen vaikuttaa juuri se, että "poikkeuksista" uutisoidaan näyttävästi - juuri siksi, että ne ovat poikkeuksia, siksi yllättäviä ja kiinnostavia asioita.

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Media levittää kyllä osittain tahallaan virheellistä informaatiota koska saavat siten myyviä otsikoita. Siitä syystä suurella yleisöllä on täysin virheellinen kuva mm energia-asioista, ydinvoiman vaarallisuudesta suhteessa muihin energianjalostusmuotoihin, Olkiluoto kolmosen laaduttomuudesta ja vaarallisuudesta yni.

Tarvitsemme välttämättä sanomalehtimiesteen, poliitikkojen ja muiden julkisuudessa esiintyvien moraalisen ammattiylpeyteen tähtäävään ryhtiliikkeen .

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #6

Kyllä. Negatiivisuuteen perustuvat uutisotsikot ovat parhaimmillaan klikkaushuorittelua ja näin ne nettilehdet keräävät tuloja ja positiiviset uutiset harvoin tuottavat.

Lehdet ovat esimerkiksi keränneet paljon Nokiasta negatiivisia juttuja ja kun tarpeeksi usein toistetaan samaa huttu-uutista, niin valheelliset uutiset muuttuvatkin "totuudeksi". Siksi en paljoa luota median sanomaan vaan luen yrityksien virallisia tiedotteita ja erilaisia lähteitä kuin median höpösanomaa, joissa ei kuitenkaan lähteitä kerrota vaan ne pitää itse vaivalla kerätä.

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen Vastaus kommenttiin #13

On hyvä olla lähdekriittinen, mutta muistuttaisin, että samaa lähdekriittisyyttä kannattaa noudattaa myös yritysten omia tiedotteita lukiessa. Yrityksillä kun on aina "oma lehmä ojassa" ja vaikeat kysymykset usein jäävät tiedotteissa vaille vastausta. (Sitä vartenhan toimittajat ovat olemassa, että kysyvät niitä vaikeampia kysymyksiä.)

Pörssiyhtiöillä tiedotusvelvollisuus on toki tarkempi kuin muilla yrityksillä, mutta yhtä lailla nekin yrittävät kääntää asiat itsensä kannalta edullisen näköisiksi (mikä on ihan ymmärrettävää).

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #14

Kyllä. En minä pelkästään katso yrityksen tiedotteita vaan katson muualtakin ja selvitytän myös kirjoituksen taustoja, että omistaako tämä jokin mitä osakkeita ja ketäkin.

Media tässä esimerkiksi Kauppalehti, Sanomat yms. on oma lehmä ojassa. Nordnetillä ja Pohjolalla on lehmä ojassa, sillä niiden omistuksessa näkyi vähiten ostettuja osakkeita ja eniten myydyt olivat molemmat kirkkaasti kärjessä viime vuosina verrattuna isoihin instituutioihin. Ei siis ihme, jos tavoitehinnat olivat ilmoitettuna aina alhaisia. Pörssin luonne on sellainen, että pikkusijoittajilta ravistellaan aina omistukset pois pienestäkin pelosta ja ostellaan niitä osakkeita pois.

Tästä syystä tutkin aina taustoja kriittisesti eikä olla hölmö. Mutta pakkohan niiden on tuottaa voittojakin kuin tappioita.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Olen siinä vähemmistössä, joka vastasi kaikkiin kysymyksiin oikein. Minulla on tämäntyyppisten kyselyiden hanskaamiseen oma, hyvin yksinkertainen nyrkkisääntöni, jonka perusteella pystyin näin suoriutumaan: "Ajattele, mitä globalisaatiosta huolestunut vasemmistolainen vastaisi, ja vastaa täsmälleen päinvastoin".

En halua tätä kääntää ikävystyttäväksi puoluepoliittiseksi väännöksi, mutta aiemmat havaintoni tukevat lähtökohtaani vahvasti. Meille nimittäin yhdeltä suunnalta markkinoidaan, kuinka maailmalla eriarvoisuus kasvaa johtuen oikeiston ajamasta rahavallasta ja kehitysmaiden "riistosta". Rahavalta ja pääomien globaali liikkuvuus on tosiaan ollut trendinä pitemmän aikaa, mutta näyttäisi siltä, että se johtaa suurempaan hyvinvointiin kaikkialla.

Käyttäjän AriKananen kuva
Ari Kananen

Tiesin(arvasin) kaikki oikein.
Maailma on paljon parempi paikka kuin monet luulevat/toivovat.
Huomenna on aina uusi päivä.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Olisiko liikaa pyydetty, jos nuo kolme kysymystä saisi tähän myös kirjallisesti? 19 minuutin video on melko paljon, kolmeen lauseeseen verrattuna. Aihe sinänsä kiinnostaa.

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

Ne kysymykset ja vastaukset ovat heti videon alussa...ei siis tarvitse katsoa koko 19:ää minuuttia.

Jyrki Paldán

Kiva että on kivaa ja positiivista. Pidän herrojen asenteesta, huumorista ja ideasta. Taistella tietämättömyyttä vastaan.

En vain voi olla heidän kanssaan täysin samaa mieltä heidän esittämistään statistiikoista, sillä tuollaisenaan tuo tulonjakotaulukko ei kerro yhtään mitään.

Onko siinä otettu huomioon aluekohtainen kuluttajahintaindeksi? Miten se on suhteutettu kaavioon alueittain? Onko kaaviossa laskettu kaavioiden keskimääräiset tulot vai yksilöiden tulot? Entä miten kuvaan mahtuu professori Pikettyn havainto siitä että kehitysmaiden yritysvoitot kasvavat nopeammin kuin niiden talous, joka käytännössä tarkoittaa alati pienevää käteenjäävää osaa työntekijöille?

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Vapaa suomennos videolta.

"Ongelma ei niinkään ole siinä ettei yleisö seuraa mediaa,
vaan siinä, että media levittää jatkuvasti väärää tietoa"

Niii´in...

Media ei enää välitä välittää todellista tietoa vaan haluaa myydä otsikoita, kriittinen journalismi on lopullisesti syrjäytetty YLE:lläkin ja uutismadiasta on tullut poliitikkojen temmellyskenttä.

Meidät on aivopesty krooniseen synnintuntoon lähes kaikesta mikä luo meille hyvinvointivaltion edellytykset,
valtio on jo niin kuutamolla hysteriassaan, että se on ottanut agendakseen pyrkiä näistä elementeistä mahdollisimman kalliilla eroon.

Kuinkahan paljon minuakin on haukuttu kun olen yrittänyt oikoa esim. luonnonkatastrofeissa kuolleiden määrän laskeneen dramaattisesti ilmastoapostolien väittämän lisääntymisen sijaan, sama pätee taloudellisiin vahinkoihin jne., listaa voisi jatkaa loputtomasti.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Petteri Järvinen kirjoitti hiljattain Helsingin Sanomissa kuinka Internet on pettänyt tärkeimmän lupauksensa. Joskus luultiin, että kunhan tieto tulee ihmisten saataville verkkoon sivistys lisääntyy eikä kukaan enää usko maapallon olevan litteä. Kuinka kävikään? Ihmiset etsivät tietoa lähinnä tukeakseen ennakkoluulojaan. Se mitä iltapäivälehdet ovat tehneet vuodesta toiseen paperilla, tehdään nyt myös netissä. Kun Venäjä valloitti Krimin, heti oli Iltis uutisoimassa Venäjän sotaharjoitusista Suomen lähellä antaen ymmärtää, että niillä on jotain tekemistä Ukrainan kanssa. Harjoituksista oli tiedotettu ajat sitten ja ne olivat rutiinia, mutta mitäpä tuosta. Pelko myy hyvin lehtiä. Ja juuri noista peloista on kyse Hans Roslingin luennossa.

Vaikka Rosling on oikeassa, suhtaudun asiaan ristiriitaisesti. On paradoksi, että juuri tieteen kehitys ja esim. Internetin pitäisi tehdä ihmisistä faktatietoon ja Roslingin esittelemiin tilastoihin luottavia. Rosling näyttäisi kannustavan ihmisiä tietynlaiseen edistysuskoon, mutta samaan aikaan hänen havaintonsa osoittavat, ettei kannettu vesi kaivossa pysy. Lisäksi on olemassa vaara, että Roslingin näkemyksiä käytettäisiin väärin. Esimerkiksi onko hyvä idea vaikka kylvää geenimuunneltuja kasveja joka pellonkulmaan ihan vain siksi, että se nyt on julistettu edistysuskon mukaisesti edistykseksi? Tiede tuottaa uusia välineitä, mutta on usein syytä olla kriittinen niiden käytössä. Eikä niiden käyttö ole mikään itseisarvo. Mistä seuraakin toinen paradoksi: niiden mielestä joiden tieteen tarjoamat välineet täytyy automaattisesti ottaa käyttöön edistyksen nimissä suhtautuvat tieteeseen nimenomaan maagis-uskonnollisesti, luottaen siihen yhtä sokeasti kuin alkuperäiskansat poppamieheen jonka rohdot vain tulehduttavat kesivän haavan. Ympäri mennään ja yhteen tullaan.

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

Kiinnostava pohdinta! Olen itsekin pohtinut sitä, missä vaiheessa usko tieteeseen muuttuu fanaattisuudeksi. Liian jyrkkä suhtautuminen asiaan kuin asiaan on ongelmallista.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Loistava aihe ja hyvä esitys Roslingilta. Kiitos vinkistä. Äärimmäinen köyhyys on tosiaan puolittunut kahdessakymmenessä vuodessa, ja huomionarvoista on, että tuo on tapahtunut "tuhokapitalismin", "riistokapitalismin" tai "kilipääkapitalismin"(vihatullakin lapsella on näköjään monta nimeä) etenemisen aikana. Markkinoiden vapauttaminen on ennemmin tai myöhemmin nostanut keskimääräistä elintasoa ja poistanut köyhyyttä lähes kaikkialla, missä sitä on kokeiltu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset